Viro tunnetuimpiin kuvataiteilijoihin kuuluvan Epp Maria Kokamägin aloja ovat öljymaalaus, akvarelli, kirjojen kuvitus sekä teatteri- ja elokuvalavasteiden suunnittelu. Ensimmäisen tasavallan aikana kahvilaksi rakennetussa talossa on nykyään kaksikerroksinen taidegalleria, jossa näyttelyt vaihtelevat vuodenajoittain.
Epp Marian maalausten lisäksi näytteillä on Jaak Arron maalauksia ja huonekaluja, Liisu Arron keramiikkaa ja Imbi Lindin maalauksia.

Viron apostolinen ortodoksinen Haapsalun Maria-Magdaleenan kirkko sijaitsee Haapsalun Promenadilla. Myös Venäjän tsaari Nikolai I:n perhe oli paikalla vuonna 1852 rakennetun pyhäkön avajaisissa. Nykyisessä muodossaan kirkko on entisöity ja avattu ortodoksisena pyhäkkönä vuodesta 2001 lähtien. Kirkko on avoinna sunnuntaisin klo 9-12, muina aikoina olisi hyvä ilmoittaa toiveesta etukäteen. Kirkon ikkunoissa on lasimaalaustaiteilijan Dolores Hoffmannin suunnittelemat lasimaalaukset. Taiteilija Ilon Wikland asui vuosina 1938-1944 isoäitinsä ja isoisänsä kanssa pappilassa osoitteessa Linda 2.

Ristin rautatieasemalta vietiin Siperiaan suurin osa läänemaalaisista, lähes 3 000 ihmistä. Viljar Anskon suunnittelema muistomerkki “Rautatiekiskot muistavat…” on sijoitettu pienelle asemalaiturille, jolle johtavat sen molemmista päädyistä kiviportaat. Laiturin neljästä kulmasta kohoaa ylös neljä rautatiekiskoa, joita yhdistää ennen huippua kiskoista tehty kaksoisristi. Öisin muistomerkkiä valaisee neljä viistosti laiturin sisään asennettua valonheitintä. Kyyditettyjen muistomerkki on lähes 13 metriä korkea. Lähihistorian joukkosortojen lisäksi ratakiskoista tehty risti on myös Ristin rautatiekylän historian symboli.

Haapsalun Pyhän Johanneksen (Jaani kirik), viljamakasiinista rakennettu kaupunkilaiskirkko, joka on mainittu kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1513, on vuodesta 1524 toiminut jatkuvasti luterilaisena kirkkona. Kirkossa on Joachim Winterin vuonna 1630 tekemä kivinen alttariseinä, joka on harvinainen koko Pohjois-Euroopassa. Myös sen keskeinen aihe, Kristusta Getsemanen puutarhassa esittävä kohokuva, on poikkeuksellinen. Alttarin edustalla maassa on ensimmäisen tunnetun papin, Joachim Jacobin (1581–1587) hautakivi. Barokkityylinen puukaiverruksin koristeltu saarnatuoli on vuodelta 1707. Kirkon tornissa soi kaksi kelloa, joista vanhin on vuodelta 1590.

Haapsalun taidekoulun galleriat tarjoavat monipuolisia näyttelyitä sekä koulun oppilailta että muualta tulevilta taiteilijoilta. Näyttelyt vaihtuvat 3-4 viikon välein. Haapsalun taidekoulu hallinnoi kolmea erityyppistä galleriaa: talo-, piha- ja kellarigalleria, joista ensimmäinen on avoinna ympärivuotisesti, toinen huhtikuusta alkaen ja viimeiseen voi tutustua toukokuusta alkaen.