Lääne-Nigulan kirkko näkyy maantielle Taeblan taajaman läpi ajettaessa. Rakennus entisöitiin vuonna 1816. Torni on peräisin vuodelta 1882. Kirkon torni on 52,2 metriä korkea, ja tornin katto muodostaa siitä 26,7 metriä.
Kirkon ympärillä on vanha hautausmaa, jonka vanhat ristit ja hautalaatat ovat mielenkiintoisia. Kirkon nykyinen sisutus on peräisin 1800-luvulta. Empiretyylisen alttariseinän valmisti mestari Sigismund Pietarista. Mielenkiintoista tietää: Alttaritaulut Pyhä ehtoollinen ja Ylösnousemus ovat Leonardo da Vincin samannimisten maalausten kopioita.

1500-luvulla rakennettu Noarootsin kirkko edustaa myöhäistä gotiikkaa. Punamullan värinen lautakatto on silmiinpistävä. Kirkko on yksi Viron kolmesta lautakattoisesta kirkosta. Kirkon seinät on rakennettu kalkkikivestä ja luonnonkivistä. Keskiajalla kirkko toimi myös linnoituskirkkona.
Kirkon sisustuksessa kannattaa huomioida kasteallas, barokkityylinen saarnastuoli ja kalkkikivestä veistetty barokkityylinen epitafi pappi Martin Winterille. Mielenkiintoista tietää: Sisäänkäynnin vieressä on kivi, jossa on nykyisen Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan nimikirjoitus. Hän vieraili Noarootsissa vuonna 1992. Tien toisella puolella on Läänemaan vanhin puurakennus: 1600-luvulta peräisin oleva pappilarakennus.

Viron taidehistorian merkkihenkilön, Firenzen taideakatemian kunniajäsenen Evald Okasin teoksia löytyy sekä Viron että muiden maiden taidemuseoiden kokoelmista. Museo on elävöittänyt Haapsalun taide-elämää jo vuodesta 2003 lähtien. Suurimpana vetonaulana on jatkuvasti uusittava perusnäyttely sekä erilaiset näyttelyt museon galleriassa.

Mielenkiintoista tietää: 1800-luvun keskipaikkeilla krouviksi rakennetussa talossa on omaperäinen henki. Osallistu myös jännittäville taidekursseille ja nauti mielenkiintoisista tapahtumista. Vuodesta 1939 lähtien Evald Okasin teokset ovat olleet esillä 50 henkilökohtaisessa näyttelyssä.

Kolmelta puolelta meren ympäröimä Haapsalu mahtuu 10,59 neliökilometrin kokoiselle maa-alueelle. Vanhakaupunki sijaitsee niemessä, jossa on kaksi harjannetta, ja jatkuu luoteessa mantereeseen yhdistyneenä luotojonona, saarekkeina. Saarekkeiden välissä on matalat vesialueet Suur ja Väike Viik (Suuri ja Pieni lahti).
Haapsalun miljööltään arvokas vanhakaupunki jakautuu keskiaikaiseen alueeseen ja 1900-luvun alun kylpyläalueeseen. Keskiaikaiseen osaan kuuluvat piispanlinnan alue sekä keskiaikainen Kooli-, Jaani-, Vee-, Linda-, Rüütli- ja Väike-Mere-katujen muodostama katuverkosto ja rakennukset. Sitä ympäröivät kylpyläelämän huippukaudelta peräisin olevien puupitsein koristeltujen talojen vyöhyke, Promenadi, Afrikan ranta ja puistot..

Haapsalun piispanlinna on 1200-luvulla perustettu arkkitehtoninen helmi, joka toimi aina 1600-luvun loppuun asti paikallisten viranomaisten asuntona. Päälinnoituksessa sijaitsevassa museossa on oleellisella sijalla linnoituksen itsensä historia. Esitellään linnoituksen rakennustarinaa, Haapsalun kaupungin syntyä sekä Saare-Läänen hiippakunnan hallitsijoiden ja alueen asukkaiden elämää. Jotta vierailijat ymmärtäisivät tuota aikaa paremmin, he voivat tietenkin kokeilla itse erilaisia mekanismeja. Muureilla kulkevat käytävät kutsuvat vierailijan katselemaan linnoitusta ja maalauksellista Haapsalua aivan uudelta, kaupungin korkeimmalta tasolta.