Haapsalun kaupungingallerian tavoitteena on esitellä ja virkistää sekä Haapsalun että koko Viron taide-elämää. Haapsalun kulttuurikeskuksessa sijaitsevat, vuonna 2010 peruskorjatut tilat ovat avarat ja valoisat. Ne soveltuvat maalaus-, grafiikka-, valokuva- ja keramiikkataiteen sekä muiden taiteiden näyttelyjen järjestämiseen.

Haapsalun piispanlinna on 1200-luvulla perustettu arkkitehtoninen helmi, joka toimi aina 1600-luvun loppuun asti paikallisten viranomaisten asuntona. Päälinnoituksessa sijaitsevassa museossa on oleellisella sijalla linnoituksen itsensä historia. Esitellään linnoituksen rakennustarinaa, Haapsalun kaupungin syntyä sekä Saare-Läänen hiippakunnan hallitsijoiden ja alueen asukkaiden elämää. Jotta vierailijat ymmärtäisivät tuota aikaa paremmin, he voivat tietenkin kokeilla itse erilaisia mekanismeja. Muureilla kulkevat käytävät kutsuvat vierailijan katselemaan linnoitusta ja maalauksellista Haapsalua aivan uudelta, kaupungin korkeimmalta tasolta.

Taidehistoriallisesti Läänemaan merkittävin kirkko – Ridalan kirkko – on omistettu Maria Magdalenalle, jonka hahmo kirkossa on yksi Viron vanhimmista veistoshahmoista.
Ikivanhalla kirkolla ei ole korkeuksiin kohoavaa kellotornia. Kannattaa ehdottomasti tutustua keskiaikaisiin maalauksiin ja alttariin. Myös riemukaarien ryhmä ja saarnastuoli ovat huomionarvoisia. Kirkkomaan arvokkaimpia kohteita ovat 1200-luvulta peräisin olevat auringonpyörä- ja elämänpuumotiiveja sisältävät puolisuunnikkaan muotoiset hautamerkit. Hyvin vanhoja ovat myös kaksi massiivista kiviristiä lähellä kirkon pääsisäänkäyntiä. Mielenkiintoista tietää: Perimätiedon mukaan kirkkorakennuksen oli rakentanut eräs jättiläisneito itselleen asuintaloksi.

Kolmelta puolelta meren ympäröimä Haapsalu mahtuu 10,59 neliökilometrin kokoiselle maa-alueelle. Vanhakaupunki sijaitsee niemessä, jossa on kaksi harjannetta, ja jatkuu luoteessa mantereeseen yhdistyneenä luotojonona, saarekkeina. Saarekkeiden välissä on matalat vesialueet Suur ja Väike Viik (Suuri ja Pieni lahti).
Haapsalun miljööltään arvokas vanhakaupunki jakautuu keskiaikaiseen alueeseen ja 1900-luvun alun kylpyläalueeseen. Keskiaikaiseen osaan kuuluvat piispanlinnan alue sekä keskiaikainen Kooli-, Jaani-, Vee-, Linda-, Rüütli- ja Väike-Mere-katujen muodostama katuverkosto ja rakennukset. Sitä ympäröivät kylpyläelämän huippukaudelta peräisin olevien puupitsein koristeltujen talojen vyöhyke, Promenadi, Afrikan ranta ja puistot..

Tsaarinaikainen Ristin vesitorni kuuluu Ristin rautatieasemarakennukseen. Rautatieasema perustetiin rautatien kanssa vuonna 1904, asemarakennus valmistui vuotta myöhemmin ja vesitorni rakennettiin ilmeisesti samoihin aikoihin.

Vesitornin tarkoituksena oli höyryvetureiden varustaminen vedellä. Tornin yläosassa oli vesisäiliö, alaosassa vedenlämmitin eli kattila, jolla tornia lämmitettiin veden jäätymisen estämiseksi säiliössä.

Historiallisia kierreportaita pitkin voi mennä vesisäiliölle. Ensimmäisessä kerroksessa voi tutustua aikakauden työvälineisiin ja näyttelyyn, joka kuvaa työtä vesitornissa.