Haapsalussa sijaitseva museo esittelee vironruotsalaisten tuhat vuotista asutusta Virossa. Ruotsin kuninkaan avaamassa talossa voi tutustua tämän kansansirpaleen omaperäiseen kulttuuriperintöön ja nähdä 20 metriä pitkän kirjotun peiton, joka kuvaa vironruotsalaisten elämää. Siinä on yksityiskohta, jossa ruotsalaiset talonpojat ostavat vuonna 1345 Padisen luostarilta 34 hopeamarkalla Suur-Pakrin saaren. Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa kehui kehumistaan tätä kuvapeittoa! Lisäksi järjestetään muita mielenkiintoisia tapahtumia ja teemapäiviä.
Hyvä tietää: Museolla on rakennettu ja esillä useita vironruotsalaisille ominaista perinteistä puuvenettä.

Haeskan keramiikka on keramiikkapaja Matsalun lahden pohjoisrannalla, jossa asuu ja työskentelee keraamikko Margit Mald.
Yleensä Margitin työt ovat käytännön esineitä arkielämästä, jotka on poltettu korkeassa 1260 asteen lämmössä. Taiteilijan periaatteena on luoda yksinkertaisia teoksia, jotka alkavat elää yhdessä ruoan kanssa luoden positiivisia tunteita. Löytyy myös ainutlaatuista keramiikkaa, joka antaa mahdollisuuden leikitellä materiaalilla, muodolla ja tekniikalla.

 

Runoilija Ernst Enno (1875-1934) muutti Haapsaluun vuonna 1919, kun hänet valittiin Läänemaan kouluneuvokseksi. Haapsalun kausi ei kuulu runoilijan tuotannon huippukausiin, mutta nimenomaan täällä hän kirjoitti suurimman osan parhaista lastenlauluistaan. Jos osut kävelemään Haapsalun rantaa pitkin, ohitat Ernst Ennon puiston ja patsaan.

Mielenkiintoista tietää: Ernst Ennon hauta löytyy Haapsalun Vanhalta hautausmaalta, jonka aarniopuiden alla on useiden tunnettujen kulttuurihenkilöiden viimeinen lepopaikka. Patsaan tekijänä on Roman Haavamägi, jonka tuotannosta suurimman osan muodostavat kuvanveistokset, mm. patsaat pääasiassa Haapsalussa.

Rooslepan kappelin rauniot ja hautausmaa ovat peräisin 1600-luvulta. Kappeli rakennettiin alun perin puusta, nykyinen kivikappeli on peräisin vuodelta 1834. Kappeli raunioitui toisen maailmansodan jälkeen, mutta nykyään se on täysin entisöity ja vihitty uudelleen käyttöön elokuussa 2007. Kappelissa on uusi kellotorni palloineen ja tuuliviireineen. Tuuliviirissä on kuvattu valas, jonka suu on auki.
Mielenkiintoista tietää: Sisäänkäynnin luona kappelin sisällä oleva kivi odotti kymmenen vuotta, ennen kuin se asennettiin alkuperäiseen paikkaansa. Kivestä tekee erityisen nykyisen Ruotsin kuninkaan isäisän nimikirjoitus vuodelta 1932.

Haapsalun piispanlinna on 1200-luvulla perustettu arkkitehtoninen helmi, joka toimi aina 1600-luvun loppuun asti paikallisten viranomaisten asuntona. Päälinnoituksessa sijaitsevassa museossa on oleellisella sijalla linnoituksen itsensä historia. Esitellään linnoituksen rakennustarinaa, Haapsalun kaupungin syntyä sekä Saare-Läänen hiippakunnan hallitsijoiden ja alueen asukkaiden elämää. Jotta vierailijat ymmärtäisivät tuota aikaa paremmin, he voivat tietenkin kokeilla itse erilaisia mekanismeja. Muureilla kulkevat käytävät kutsuvat vierailijan katselemaan linnoitusta ja maalauksellista Haapsalua aivan uudelta, kaupungin korkeimmalta tasolta.

Haapsalun taidekoulun galleriat tarjoavat monipuolisia näyttelyitä sekä koulun oppilailta että muualta tulevilta taiteilijoilta. Näyttelyt vaihtuvat 3-4 viikon välein. Haapsalun taidekoulu hallinnoi kolmea erityyppistä galleriaa: talo-, piha- ja kellarigalleria, joista ensimmäinen on avoinna ympärivuotisesti, toinen huhtikuusta alkaen ja viimeiseen voi tutustua toukokuusta alkaen.