Ilonin ihmeidenmaa on lapsille ja perheille tarkoitettu teemakeskus, joka perustuu Astrid Lindgrenin kirjojen kuvittajan Ilon Wiklandin piirroksiin.

Syyskuusta huhtikuuhun on avoinna kolmikerroksinen talo, jossa on galleria, elokuva- ja näyttelysali, Karlssonin huone, Ilonin keittiö sekä leikkihuone, jossa järjestetään askartelua ja teemapäiviä.

Toukokuusta elokuuhun on ihmeidenmaan pihalla avoinna myös Mattiaan talo ja Käsityöpaja, jossa voi askarrella kaikkea kivaa. Pihalla voi kokeilla tarkkuusheittoa, puujaloilla kävelyä, kalastamista, esittäviä taiteita ja hiekkalaatikkoleikkejä.

Haapsalun taidekoulun galleriat tarjoavat monipuolisia näyttelyitä sekä koulun oppilailta että muualta tulevilta taiteilijoilta. Näyttelyt vaihtuvat 3-4 viikon välein. Haapsalun taidekoulu hallinnoi kolmea erityyppistä galleriaa: talo-, piha- ja kellarigalleria, joista ensimmäinen on avoinna ympärivuotisesti, toinen huhtikuusta alkaen ja viimeiseen voi tutustua toukokuusta alkaen.

Haeskan keramiikka on keramiikkapaja Matsalun lahden pohjoisrannalla, jossa asuu ja työskentelee keraamikko Margit Mald.
Yleensä Margitin työt ovat käytännön esineitä arkielämästä, jotka on poltettu korkeassa 1260 asteen lämmössä. Taiteilijan periaatteena on luoda yksinkertaisia teoksia, jotka alkavat elää yhdessä ruoan kanssa luoden positiivisia tunteita. Löytyy myös ainutlaatuista keramiikkaa, joka antaa mahdollisuuden leikitellä materiaalilla, muodolla ja tekniikalla.

 

Pürksin kartanorakennus sijaitsee kunnan keskuksessa Pürksin kylässä. Se on rakennettu 1800-luvulla. Kartano kuului vuoteen 1919 saakka Ungern-Sternbergien suvulle, sen jälkeen kartanossa sijaitsi Pürksin maatalous- ja työväenopisto. Rakennus restauroitiin vuosina 1989–1995, ja tällä hetkellä siellä toimii Noarootsin lukio. Pürksin puisto on rauhoitettu. Puistossa kasvaa valkoinen pyökki ja ainutlaatuinen lehmusympyrä. Tutustu myös muutamiin säilyneisiin sivurakennuksiin, esimerkiksi päärakennuksen edessä, aukion reunalla sijaitsevaan pieneen aittaan ja vaunutallirakennukseen.

1200-luvulta peräisin olevan Kullamaan kirkon sisustuksen huomionarvoisia yksityiskohtia ovat saarnastuoli, lyhdyt, urut, alttaritaulu, H. Gösekenin hautakirjoitus sekä riemukaarien ryhmä.

Kirkkomaalla on Viron vanhin rengasristi, johon on hakattu teksti Sitta Kodt Matz. Tarinan mukaan Matz (eli Mats) olisi kerännyt hevosten jätöksiä lannoittaakseen niillä peltoa. Lannoitettu pelto oli antanut hyvän ruissadon ja Matsista oli tullut niin rikas, että hän antoi haudata itsensä kirkkomaalle.

Kirkkomaalla lepää myös Viron ensimmäinen ammattilaissäveltäjä Rudolf Tobias (1873–1918).

Lähistöllä on Kullamaan Rohumägi, lähes 2 000 m²:n kokoinen virolaisten linnanvuori 1000–1100-luvulta. Kullamaalta ovat peräisin myös vanhimmat säilyneet viron kielen tunnusmerkit.