Haapsalun kaupungingallerian tavoitteena on esitellä ja virkistää sekä Haapsalun että koko Viron taide-elämää. Haapsalun kulttuurikeskuksessa sijaitsevat, vuonna 2010 peruskorjatut tilat ovat avarat ja valoisat. Ne soveltuvat maalaus-, grafiikka-, valokuva- ja keramiikkataiteen sekä muiden taiteiden näyttelyjen järjestämiseen.

Kolmelta puolelta meren ympäröimä Haapsalu mahtuu 10,59 neliökilometrin kokoiselle maa-alueelle. Vanhakaupunki sijaitsee niemessä, jossa on kaksi harjannetta, ja jatkuu luoteessa mantereeseen yhdistyneenä luotojonona, saarekkeina. Saarekkeiden välissä on matalat vesialueet Suur ja Väike Viik (Suuri ja Pieni lahti).
Haapsalun miljööltään arvokas vanhakaupunki jakautuu keskiaikaiseen alueeseen ja 1900-luvun alun kylpyläalueeseen. Keskiaikaiseen osaan kuuluvat piispanlinnan alue sekä keskiaikainen Kooli-, Jaani-, Vee-, Linda-, Rüütli- ja Väike-Mere-katujen muodostama katuverkosto ja rakennukset. Sitä ympäröivät kylpyläelämän huippukaudelta peräisin olevien puupitsein koristeltujen talojen vyöhyke, Promenadi, Afrikan ranta ja puistot..

Yökerho Africa sijaitsee aivan Haapsalun kaupungin keskustassa, paikassa, jossa on eniten liikettä ja ihmisiä. Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on pubi Africa, kellarikerroksessa yökerho Africa. Africa on yksi Viron ensimmäisistä yökerhoista vuodelta 1994. Yökerhon arvokkaan sisustuksen suunnittelussa on käytetty veistäjä Tauno Kangron luomia suuria, eroottisia afrikaans-tyyppisiä ihmisveistoksia.

Mukavien huonekalujen ja mielenkiintoisen valaistusratkaisun yhteistyössä on luotu todella miellyttävä ja eloisa tunnelma. Yökerhon tasokas valaistus ja kunnollinen äänijärjestelmä luovat juhlatunnelmaa ja antavat vauhtia tanssimiseen.

1200-luvulta peräisin olevan Kullamaan kirkon sisustuksen huomionarvoisia yksityiskohtia ovat saarnastuoli, lyhdyt, urut, alttaritaulu, H. Gösekenin hautakirjoitus sekä riemukaarien ryhmä.

Kirkkomaalla on Viron vanhin rengasristi, johon on hakattu teksti Sitta Kodt Matz. Tarinan mukaan Matz (eli Mats) olisi kerännyt hevosten jätöksiä lannoittaakseen niillä peltoa. Lannoitettu pelto oli antanut hyvän ruissadon ja Matsista oli tullut niin rikas, että hän antoi haudata itsensä kirkkomaalle.

Kirkkomaalla lepää myös Viron ensimmäinen ammattilaissäveltäjä Rudolf Tobias (1873–1918).

Lähistöllä on Kullamaan Rohumägi, lähes 2 000 m²:n kokoinen virolaisten linnanvuori 1000–1100-luvulta. Kullamaalta ovat peräisin myös vanhimmat säilyneet viron kielen tunnusmerkit.

Haapsalun piispanlinna on 1200-luvulla perustettu arkkitehtoninen helmi, joka toimi aina 1600-luvun loppuun asti paikallisten viranomaisten asuntona. Päälinnoituksessa sijaitsevassa museossa on oleellisella sijalla linnoituksen itsensä historia. Esitellään linnoituksen rakennustarinaa, Haapsalun kaupungin syntyä sekä Saare-Läänen hiippakunnan hallitsijoiden ja alueen asukkaiden elämää. Jotta vierailijat ymmärtäisivät tuota aikaa paremmin, he voivat tietenkin kokeilla itse erilaisia mekanismeja. Muureilla kulkevat käytävät kutsuvat vierailijan katselemaan linnoitusta ja maalauksellista Haapsalua aivan uudelta, kaupungin korkeimmalta tasolta.