Maailmankuulu venäläinen säveltäjä Pjotr Tšaikovski vietti Haapsalussa lomaa vuonna 1867. Hänen kunniakseen pystytettiin muistopenkki Šokolaadi-promenadille, jossa maestrolla oli tapana ihailla auringonnousua ja joutsenia. Mielenkiintoista tietää: Tšaikovski jatkoi Haapsalussa Vojevoda-oopperan parissa työskentelyä ja kirjoitti pianosarjan Souvenir de Hapsal. Kuultuaan virolaisen kansanlaulun Kallis Mari, hän käytti samaa melodiaa myöhemmin kuuluisassa kuudennessa sinfoniassaan. Laulun alkunuotit on kaiverrettu dolomiitista hakattuun muistopenkkiin. Penkki on varustettu teknisellä laitteistolla, jonka avulla voi kuunnella musiikkia ja tietoa säveltäjästä.

Ilonin ihmeidenmaa on lapsille ja perheille tarkoitettu teemakeskus, joka perustuu Astrid Lindgrenin kirjojen kuvittajan Ilon Wiklandin piirroksiin.

Syyskuusta huhtikuuhun on avoinna kolmikerroksinen talo, jossa on galleria, näyttelysali, Karlssonin huone, Ilonin keittiö sekä leikkihuone, jossa järjestetään askartelua ja teemapäiviä.

Toukokuusta elokuuhun on ihmeidenmaan pihalla avoinna myös Mattiaan talo ja Käsityöpaja, jossa voi askarrella kaikkea kivaa. Pihalla voi kokeilla tarkkuusheittoa, puujaloilla kävelyä, kalastamista, esittäviä taiteita ja hiekkalaatikkoleikkejä.

Rannarootsi keskus tarjoaa vieraille turvallisen, viihtyisän ja monipuolisen ostos- ja vapaa-ajanviettoympäristön – ostoselämyksiä varmistavan tavaravalikoiman ja mukavan tapaamispaikan. 
Keskuksen visiona on olla suosituin ostos- ja vapaa-ajanviettokeskus länsimaalaisten keskuudessa.

Tsaarinaikainen Ristin vesitorni kuuluu Ristin rautatieasemarakennukseen. Rautatieasema perustetiin rautatien kanssa vuonna 1904, asemarakennus valmistui vuotta myöhemmin ja vesitorni rakennettiin ilmeisesti samoihin aikoihin.

Vesitornin tarkoituksena oli höyryvetureiden varustaminen vedellä. Tornin yläosassa oli vesisäiliö, alaosassa vedenlämmitin eli kattila, jolla tornia lämmitettiin veden jäätymisen estämiseksi säiliössä.

Historiallisia kierreportaita pitkin voi mennä vesisäiliölle. Ensimmäisessä kerroksessa voi tutustua aikakauden työvälineisiin ja näyttelyyn, joka kuvaa työtä vesitornissa.

Haapsalun Pyhän Johanneksen (Jaani kirik), viljamakasiinista rakennettu kaupunkilaiskirkko, joka on mainittu kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1513, on vuodesta 1524 toiminut jatkuvasti luterilaisena kirkkona. Kirkossa on Joachim Winterin vuonna 1630 tekemä kivinen alttariseinä, joka on harvinainen koko Pohjois-Euroopassa. Myös sen keskeinen aihe, Kristusta Getsemanen puutarhassa esittävä kohokuva, on poikkeuksellinen. Alttarin edustalla maassa on ensimmäisen tunnetun papin, Joachim Jacobin (1581–1587) hautakivi. Barokkityylinen puukaiverruksin koristeltu saarnatuoli on vuodelta 1707. Kirkon tornissa soi kaksi kelloa, joista vanhin on vuodelta 1590.

Historiallisessa raatihuoneessa (1775) esittellään Haapsalun 190-vuotista kylpyläkaupunkihistoriaa. Terveyskylpylä muutti Haapsalun kaupunkirakennetta, toi mukanaan uudet yhteydet, elämäntavan ja avaran maailmankuvan. Vierailija näkee provinssikaupungin kehittymisen tsaari-Venäjän keisarilliseksi kylpyläkaupungiksi ja suloiseksi virolaiseksi kesäkaupungiksi. Lisäksi raatihuoneen näyttelytalo tarjoaa mielenkiintoisia teemanäyttelyitä.