Haapsalun merenpuoleisella kävelykadulla Promenadilla on taiteilija Roman Haavamäen tekemä aurinkokello. Kelloon on kuvattu ihmisen elämänkaari alkaen lapsuudesta ja päättyen keppiin nojaavaan vanhukseen. Promenadilla voit ihailla myös saman taiteilijan koristeellisia dolomiittirappusia ja koristepylväitä sekä mereen johtavia koristeportaita Kuursaal-paviljongin molemmin puolin.

Mielenkiintoista tietää: Aurinkokello näyttää paikallista aurinkoaikaa, joka on noin puolitoista tuntia jäljessä kesäajasta. Käy tarkastamassa onko oma kellosi tarkasti ajassa.

Arvokkaan historian omaavassa Haapsalun kaupungin sydämessä sijaitsevasta tavaratalosta löydät monipuolisella valikoimalla kauppoja, mielenkiintoisia palveluja ja ruokapaikkoja. Haapsalun tavaratalon ensimmäisessä kerroksessa toimii Coop-ostoskeskus.

Haapsalun taidekoulun galleriat tarjoavat monipuolisia näyttelyitä sekä koulun oppilailta että muualta tulevilta taiteilijoilta. Näyttelyt vaihtuvat 3-4 viikon välein. Haapsalun taidekoulu hallinnoi kolmea erityyppistä galleriaa: talo-, piha- ja kellarigalleria, joista ensimmäinen on avoinna ympärivuotisesti, toinen huhtikuusta alkaen ja viimeiseen voi tutustua toukokuusta alkaen.

1200-luvulta peräisin olevan Kullamaan kirkon sisustuksen huomionarvoisia yksityiskohtia ovat saarnastuoli, lyhdyt, urut, alttaritaulu, H. Gösekenin hautakirjoitus sekä riemukaarien ryhmä.

Kirkkomaalla on Viron vanhin rengasristi, johon on hakattu teksti Sitta Kodt Matz. Tarinan mukaan Matz (eli Mats) olisi kerännyt hevosten jätöksiä lannoittaakseen niillä peltoa. Lannoitettu pelto oli antanut hyvän ruissadon ja Matsista oli tullut niin rikas, että hän antoi haudata itsensä kirkkomaalle.

Kirkkomaalla lepää myös Viron ensimmäinen ammattilaissäveltäjä Rudolf Tobias (1873–1918).

Lähistöllä on Kullamaan Rohumägi, lähes 2 000 m²:n kokoinen virolaisten linnanvuori 1000–1100-luvulta. Kullamaalta ovat peräisin myös vanhimmat säilyneet viron kielen tunnusmerkit.

Ensimmäisen kerran vuonna 1279 mainittu Haapsalun tuomiokirkko on yksi suurimpia yksilaivaisia kirkkoja Pohjoismaissa ja Baltiassa. Kyseessä oli Saare-Läänen hiippakunnan pääkirkko. Kastekappelin ikkunalla saattaa elokuussa täyden kuun aikaan tavata ikuisen rakastajan – Valkoisen Daamin.

Hyvän akustiikkansa ansoista kirkko on mainio konserttipaikka.

Kirkossa toimii Viron evankelis-luterilaisen Haapsalun Pyhän Johanneksen seurakunta. Jumalanpalvelukset ovat vierailijoille ilmaisia ja sisäänpääsy tapahtuu kirkon pääovesta. Muina aikoina kirkkoon pääsee Haapsalun linnan museon kautta, museolipulla.

Runoilija Ernst Enno (1875-1934) muutti Haapsaluun vuonna 1919, kun hänet valittiin Läänemaan kouluneuvokseksi. Haapsalun kausi ei kuulu runoilijan tuotannon huippukausiin, mutta nimenomaan täällä hän kirjoitti suurimman osan parhaista lastenlauluistaan. Jos osut kävelemään Haapsalun rantaa pitkin, ohitat Ernst Ennon puiston ja patsaan.

Mielenkiintoista tietää: Ernst Ennon hauta löytyy Haapsalun Vanhalta hautausmaalta, jonka aarniopuiden alla on useiden tunnettujen kulttuurihenkilöiden viimeinen lepopaikka. Patsaan tekijänä on Roman Haavamägi, jonka tuotannosta suurimman osan muodostavat kuvanveistokset, mm. patsaat pääasiassa Haapsalussa.