Meren rannan promenadille 1800-luvun lopussa rakennetut Kuursaal ja Kõlakoda-soittolava ovat ainoat rakennukset Virossa, joissa on säilynyt alkuperäiset puiset pitsikoristeet. Kuursaal oli 1900-luvun alkupuoliskolla ja on vielä nykyäänkin yksi Haapsalun kesänviettokulttuurin keskipisteitä. Mielenkiintoista tietää: vuonna 1898 rakennus seisoi alkujaan melkein kokonaan meressä, myöhemmin rakennuksen päädyissä olleet pienet lahdenpoukamat täytettiin ja rantapengerrys sai nykyisen muotonsa. Kuursaal soittolavoineen oli Venäjän keisarihuoneen ja Pietarin yläluokan suosimia paikkoja. Neuvostoaikana Kuursaalia käytettiin varastona.
Kulttuurimuistomerkkien valtiollinen rekisteri.

Rooslepan kappelin rauniot ja hautausmaa ovat peräisin 1600-luvulta. Kappeli rakennettiin alun perin puusta, nykyinen kivikappeli on peräisin vuodelta 1834. Kappeli raunioitui toisen maailmansodan jälkeen, mutta nykyään se on täysin entisöity ja vihitty uudelleen käyttöön elokuussa 2007. Kappelissa on uusi kellotorni palloineen ja tuuliviireineen. Tuuliviirissä on kuvattu valas, jonka suu on auki.
Mielenkiintoista tietää: Sisäänkäynnin luona kappelin sisällä oleva kivi odotti kymmenen vuotta, ennen kuin se asennettiin alkuperäiseen paikkaansa. Kivestä tekee erityisen nykyisen Ruotsin kuninkaan isäisän nimikirjoitus vuodelta 1932.

Ensimmäisen kerran vuonna 1279 mainittu Haapsalun tuomiokirkko on yksi suurimpia yksilaivaisia kirkkoja Pohjoismaissa ja Baltiassa. Kyseessä oli Saare-Läänen hiippakunnan pääkirkko. Kastekappelin ikkunalla saattaa elokuussa täyden kuun aikaan tavata ikuisen rakastajan – Valkoisen Daamin.

Hyvän akustiikkansa ansoista kirkko on mainio konserttipaikka.

Kirkossa toimii Viron evankelis-luterilaisen Haapsalun Pyhän Johanneksen seurakunta. Jumalanpalvelukset ovat vierailijoille ilmaisia ja sisäänpääsy tapahtuu kirkon pääovesta. Muina aikoina kirkkoon pääsee Haapsalun linnan museon kautta, museolipulla.

Viron apostolinen ortodoksinen Haapsalun Maria-Magdaleenan kirkko sijaitsee Haapsalun Promenadilla. Myös Venäjän tsaari Nikolai I:n perhe oli paikalla vuonna 1852 rakennetun pyhäkön avajaisissa. Nykyisessä muodossaan kirkko on entisöity ja avattu ortodoksisena pyhäkkönä vuodesta 2001 lähtien. Kirkko on avoinna sunnuntaisin klo 9-12, muina aikoina olisi hyvä ilmoittaa toiveesta etukäteen. Kirkon ikkunoissa on lasimaalaustaiteilijan Dolores Hoffmannin suunnittelemat lasimaalaukset. Taiteilija Ilon Wikland asui vuosina 1938-1944 isoäitinsä ja isoisänsä kanssa pappilassa osoitteessa Linda 2.

Runoilija Ernst Enno (1875-1934) muutti Haapsaluun vuonna 1919, kun hänet valittiin Läänemaan kouluneuvokseksi. Haapsalun kausi ei kuulu runoilijan tuotannon huippukausiin, mutta nimenomaan täällä hän kirjoitti suurimman osan parhaista lastenlauluistaan. Jos osut kävelemään Haapsalun rantaa pitkin, ohitat Ernst Ennon puiston ja patsaan.

Mielenkiintoista tietää: Ernst Ennon hauta löytyy Haapsalun Vanhalta hautausmaalta, jonka aarniopuiden alla on useiden tunnettujen kulttuurihenkilöiden viimeinen lepopaikka. Patsaan tekijänä on Roman Haavamägi, jonka tuotannosta suurimman osan muodostavat kuvanveistokset, mm. patsaat pääasiassa Haapsalussa.

Haapsalun taidekoulun galleriat tarjoavat monipuolisia näyttelyitä sekä koulun oppilailta että muualta tulevilta taiteilijoilta. Näyttelyt vaihtuvat 3-4 viikon välein. Haapsalun taidekoulu hallinnoi kolmea erityyppistä galleriaa: talo-, piha- ja kellarigalleria, joista ensimmäinen on avoinna ympärivuotisesti, toinen huhtikuusta alkaen ja viimeiseen voi tutustua toukokuusta alkaen.