Läänemaalla tapahtuu

Haapsalun romanttisessa pikkukaupungissa ja sen pikkukylissä sinua tervehtivät vieraanvaraiset ihmiset, jotka yllättävät sinut vilpittömyydellään ja kiinnostuksellaan historiaa ja kulttuuria kohtaan. Täällä vierailleita muistetaan yhä uudelleen ja uudelleen suurella kunnioituksella.

Noarootsin kirkko

1500-luvulla rakennettu Noarootsin kirkko edustaa myöhäistä gotiikkaa. Punamullan värinen lautakatto on silmiinpistävä. Kirkko on yksi Viron kolmesta lautakattoisesta kirkosta. Kirkon seinät on rakennettu kalkkikivestä ja luonnonkivistä. Keskiajalla kirkko toimi myös linnoituskirkkona.
Kirkon sisustuksessa kannattaa huomioida kasteallas, barokkityylinen saarnastuoli ja kalkkikivestä veistetty barokkityylinen epitafi pappi Martin Winterille. Mielenkiintoista tietää: Sisäänkäynnin vieressä on kivi, jossa on nykyisen Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan nimikirjoitus. Hän vieraili Noarootsissa vuonna 1992. Tien toisella puolella on Läänemaan vanhin puurakennus: 1600-luvulta peräisin oleva pappilarakennus.

Kullamaan kirkko

1200-luvulta peräisin olevan Kullamaan kirkon sisustuksen huomionarvoisia yksityiskohtia ovat saarnastuoli, lyhdyt, urut, alttaritaulu, H. Gösekenin hautakirjoitus sekä riemukaarien ryhmä.

Kirkkomaalla on Viron vanhin rengasristi, johon on hakattu teksti Sitta Kodt Matz. Tarinan mukaan Matz (eli Mats) olisi kerännyt hevosten jätöksiä lannoittaakseen niillä peltoa. Lannoitettu pelto oli antanut hyvän ruissadon ja Matsista oli tullut niin rikas, että hän antoi haudata itsensä kirkkomaalle.

Kirkkomaalla lepää myös Viron ensimmäinen ammattilaissäveltäjä Rudolf Tobias (1873–1918).

Lähistöllä on Kullamaan Rohumägi, lähes 2 000 m²:n kokoinen virolaisten linnanvuori 1000–1100-luvulta. Kullamaalta ovat peräisin myös vanhimmat säilyneet viron kielen tunnusmerkit.

Ants Laikmaan talomuseo

Taiteilija Ants Laikmaa syntyi 5.5.1866 Vigalan kunnassa, Läänemaalla.

Hän opiskeli maalausta Pietarissa ja Düsseldorfin taideakatemiassa, hänen suosikkityylinsä oli pastelli. Hän maalasi pääasiassa maisemia ja potretteja virolaisista oppineista ja Länsi-Viron talonpojista.

Laikmaan viimeinen koti oli Läänemaalla, Kadarpikun kylässä. Talo on rakennettu taiteilijan omien piirustusten mukaan ja sitä ympäröi erittäin kaunis luonnonpuisto.

Talomuseon ensimmäisessä kerroksessa on taiteilijan elämästä kertova näyttely. Yläkerrassa ovat ateljee sekä työ- ja makuuhuone henkilökohtaisine ja etnograafisine esineineen.

Käsityökauppa Mirimart Haapsalussa

Käsityökauppa Mirimart on ihana kauppa Haapsalun vanhassakaupungissa. Löydät kaupasta jännittäviä tuotteita suoraan virolaisten käsityömestarien työpöydiltä. Kaupassa on tarjolla suuri valikoima paikallisten puutyömestareiden tuotantoa, virolaisia matkamuistoja, keramiikkaa ja lahjoja. Lisäksi löydät kaupasta mukavia neuleita paikallisilta käsityömestareilta ja paljon muuta. Osta itsellesi tai lahjaksi mukava lämmin muistoesine neuleen muodossa, kaunis esine keittiöön tai hauska seurapeli, josta nauttia myöhemmin kotona.
Mirimartin tuotevalikoima on niin suuri, että sieltä löytyy jokaiselle jotakin.

Evald Okasin museo

Viron taidehistorian merkkihenkilön, Firenzen taideakatemian kunniajäsenen Evald Okasin teoksia löytyy sekä Viron että muiden maiden taidemuseoiden kokoelmista. Museo on elävöittänyt Haapsalun taide-elämää jo vuodesta 2003 lähtien. Suurimpana vetonaulana on jatkuvasti uusittava perusnäyttely sekä erilaiset näyttelyt museon galleriassa.

Mielenkiintoista tietää: 1800-luvun keskipaikkeilla krouviksi rakennetussa talossa on omaperäinen henki. Osallistu myös jännittäville taidekursseille ja nauti mielenkiintoisista tapahtumista. Vuodesta 1939 lähtien Evald Okasin teokset ovat olleet esillä 50 henkilökohtaisessa näyttelyssä.

Tšaikovskin penkki Haapsalussa

Maailmankuulu venäläinen säveltäjä Pjotr Tšaikovski vietti Haapsalussa lomaa vuonna 1867. Hänen kunniakseen pystytettiin muistopenkki Šokolaadi-promenadille, jossa maestrolla oli tapana ihailla auringonnousua ja joutsenia. Mielenkiintoista tietää: Tšaikovski jatkoi Haapsalussa Vojevoda-oopperan parissa työskentelyä ja kirjoitti pianosarjan Souvenir de Hapsal. Kuultuaan virolaisen kansanlaulun Kallis Mari, hän käytti samaa melodiaa myöhemmin kuuluisassa kuudennessa sinfoniassaan. Laulun alkunuotit on kaiverrettu dolomiitista hakattuun muistopenkkiin. Penkki on varustettu teknisellä laitteistolla, jonka avulla voi kuunnella musiikkia ja tietoa säveltäjästä.