Historiallisessa raatihuoneessa (1775) esittellään Haapsalun 190-vuotista kylpyläkaupunkihistoriaa. Terveyskylpylä muutti Haapsalun kaupunkirakennetta, toi mukanaan uudet yhteydet, elämäntavan ja avaran maailmankuvan. Vierailija näkee provinssikaupungin kehittymisen tsaari-Venäjän keisarilliseksi kylpyläkaupungiksi ja suloiseksi virolaiseksi kesäkaupungiksi. Lisäksi raatihuoneen näyttelytalo tarjoaa mielenkiintoisia teemanäyttelyitä.

Haapsalun kaupungingallerian tavoitteena on esitellä ja virkistää sekä Haapsalun että koko Viron taide-elämää. Haapsalun kulttuurikeskuksessa sijaitsevat, vuonna 2010 peruskorjatut tilat ovat avarat ja valoisat. Ne soveltuvat maalaus-, grafiikka-, valokuva- ja keramiikkataiteen sekä muiden taiteiden näyttelyjen järjestämiseen.

Taiteilija Ants Laikmaa syntyi 5.5.1866 Vigalan kunnassa, Läänemaalla.

Hän opiskeli maalausta Pietarissa ja Düsseldorfin taideakatemiassa, hänen suosikkityylinsä oli pastelli. Hän maalasi pääasiassa maisemia ja potretteja virolaisista oppineista ja Länsi-Viron talonpojista.

Laikmaan viimeinen koti oli Läänemaalla, Kadarpikun kylässä. Talo on rakennettu taiteilijan omien piirustusten mukaan ja sitä ympäröi erittäin kaunis luonnonpuisto.

Talomuseon ensimmäisessä kerroksessa on taiteilijan elämästä kertova näyttely. Yläkerrassa ovat ateljee sekä työ- ja makuuhuone henkilökohtaisine ja etnograafisine esineineen.

Hestia Hotel Haapsalun edustalla, Väike viik -lahden rannalla Haapsalussa näet Juhan Raudseppin veistoksen Sauvanmurtaja (Kepimurdja). Teos esittää Haapsalussa sairaudestaan parantunutta miestä, joka katkaisee tarpeettomaksi käyneen sauvansa.

Hyvä tietää: vuonna 1992 Sauvanmurtaja-veistos varastettiin ja sahattiin neljäksi kappaleeksi. Varkaat pettyivät havaittuaan veistoksen olevan ontto, mutta silti he myivät sen romuksi. Onneksi kaikki kappaleet löydettiin ja veistos entistettiin.

Haapsalun merenpuoleisella kävelykadulla Promenadilla on taiteilija Roman Haavamäen tekemä aurinkokello. Kelloon on kuvattu ihmisen elämänkaari alkaen lapsuudesta ja päättyen keppiin nojaavaan vanhukseen. Promenadilla voit ihailla myös saman taiteilijan koristeellisia dolomiittirappusia ja koristepylväitä sekä mereen johtavia koristeportaita Kuursaal-paviljongin molemmin puolin.

Mielenkiintoista tietää: Aurinkokello näyttää paikallista aurinkoaikaa, joka on noin puolitoista tuntia jäljessä kesäajasta. Käy tarkastamassa onko oma kellosi tarkasti ajassa.

Tsaarinaikainen Ristin vesitorni kuuluu Ristin rautatieasemarakennukseen. Rautatieasema perustetiin rautatien kanssa vuonna 1904, asemarakennus valmistui vuotta myöhemmin ja vesitorni rakennettiin ilmeisesti samoihin aikoihin.

Vesitornin tarkoituksena oli höyryvetureiden varustaminen vedellä. Tornin yläosassa oli vesisäiliö, alaosassa vedenlämmitin eli kattila, jolla tornia lämmitettiin veden jäätymisen estämiseksi säiliössä.

Historiallisia kierreportaita pitkin voi mennä vesisäiliölle. Ensimmäisessä kerroksessa voi tutustua aikakauden työvälineisiin ja näyttelyyn, joka kuvaa työtä vesitornissa.