Läänemaalla tapahtuu

Haapsalun romanttisessa pikkukaupungissa ja sen pikkukylissä sinua tervehtivät vieraanvaraiset ihmiset, jotka yllättävät sinut vilpittömyydellään ja kiinnostuksellaan historiaa ja kulttuuria kohtaan. Täällä vierailleita muistetaan yhä uudelleen ja uudelleen suurella kunnioituksella.

Osmussaaren majakka

Osmussaaren luonto ja asutushistoria ovat mielenkiintoisia. Saarta asuttivat vuosisatojen ajan rantaruotsalaiset, toisen maailmansodan jälkeen Osmussaar oli suljettu raja-alue, jossa oli Neuvostoliiton sotilastukikohta. Saaren pituus on 4,8 km, leveys 1,6 km, korkein kohta 8 metriä. Osmussaaren arvellaan nousseen merestä 3000 vuotta sitten. Maastosta tekevät omaperäisen rantatörmä, breksialohkareet, laajat somerikkovallialueet ja katajikot. Saaren luoteiskärjen rantatörmällä on raidallinen rautabetonimajakka, joka on rakennettu vuonna 1954 ja jonka huipulle voi mennä vuodesta 2019 alkaen.

Osmussaare küla / Odensholm, Lääne-Nigula vald

Haapsalun linnoituksen museo

Haapsalun piispanlinna on 1200-luvulla perustettu arkkitehtoninen helmi, joka toimi aina 1600-luvun loppuun asti paikallisten viranomaisten asuntona. Päälinnoituksessa sijaitsevassa museossa on oleellisella sijalla linnoituksen itsensä historia. Esitellään linnoituksen rakennustarinaa, Haapsalun kaupungin syntyä sekä Saare-Läänen hiippakunnan hallitsijoiden ja alueen asukkaiden elämää. Jotta vierailijat ymmärtäisivät tuota aikaa paremmin, he voivat tietenkin kokeilla itse erilaisia mekanismeja. Muureilla kulkevat käytävät kutsuvat vierailijan katselemaan linnoitusta ja maalauksellista Haapsalua aivan uudelta, kaupungin korkeimmalta tasolta.

Haapsalu linn, Haapsalu, Lossiplats

De La Gardien linna

Kreivi Carl Magnus De La Gardie osti linnan vuonna 1827 yhdessä puiston kanssa, jota alettiin kutsua nimellä Krahviaed eli Kreivin puutarha. De la Gardie tuki myös Haapsalun ensimmäisen mutahoitolan rakennusta. Useat Venäjän keisarikunnan tärkeät henkilöt kävivät kesäisin lomailemassa hänen linnassaan, myös keisariperhe. Haapsalussa lomailivat ja ottivat mutakylpyjä Nikolai I:n hallintokauden lopusta aina keisarikunnan tuhoon kaikki Venäjän keisarit Nikolai II:een asti. De la Gardien linna on kunnostettu ja se toimii vuodesta 2012 Läänemaan sairaalan hoitokotina.

Haapsalu, Vaba tänav 4

Saxbyn majakka

Saxbyn majakan 27 metrin korkeudella vilkkuva valo valvoo pääsyä Väinameren saaristoon ja on tärkeä maamerkki Vormsin kulttuurimaisemissa. Vuonna 1864 valmistunut torni on vanhin Gordonin järjestelmän mukaan valurautaosista koottu majakka. Torni on rakennettu samaan aikaan Kihnun ja Virtsun majakan kanssa ja näyttää niiden kaltaiselta, siksi kihnulainen tarina majakoiden rakentamisesta kertoo, että niitä on maailmassa vain kolme: Kihnussa, Vormsissa ja meren pohjassa, koska kolmas torni sanotaan kadonneen merimatkalla tuntemattomaan paikkaan. Majakka on avoinna vierailijoille, ja sen huipusta avautuu kaunis näköala Vormsin luoteisrannikolle.

Saxby küla, Vormsi vald

Vormsin maatilamuseo

Vormsi on saari, jossa vuosisatojen ajan asui ruotsalaisia. Aikaisimmat tunnetut dokumentit kertovat asutuksesta jo 1200-luvulla. Vormsi oli ruotsinkielinen saari, jossa esimerkiksi vuonna 1934 asui 2393 ruotsalaista ja 122 virolaista. Vormsin maatilamuseo on tyypillinen II maailmansotaa edeltävä Vormsin ruotsalainen maatila kaikella siihen liittyvällä. Maatila on kunnostettu vanhojen kuvien ja kirjallisten lähteiden ja tietysti Vormsilla syntyneiden ja sotaa Ruotsiin paenneiden vormsilaisten muistojen perusteella. Museossa on myynnissä vormsilaista käsityötä, matkamuistoja ja Vormsiin liittyviä kirjoja.  

Sviby küla, Vormsi vald

Ridalan baptistirukoushuone

Paikallinen seurakunta on yksi Läänemaan heräämisen kehtoja. M. Buschin ”Ridala ärkamise ajalugu” (Ridalan herätyksen historia) kertoo ensimmäiseksi seurakunnalliseksi toiminnaksi leivän murtamisen luonnon temppelissä 13. syyskuuta 1882. Uuden rukoushuoneen arkkitehti on P. Püssim ja rakennus valmistui 1988. Rakennuksen toteutus noudattaa historiallista kirkkoarkkitehtuuria. Ulkonäköä luonnehtivat kolme harjakattoista, etelä-pohjoissuunnassa asteittain kohoavaa ja laajenevaa rakennusosaa. Sisustuksessa on käytetty perinteisiä kirkko-ornamentteja ja lasimaalauksia.

Vilkla küla, Haapsalu