Meren rannan promenadille 1800-luvun lopussa rakennetut Kuursaal ja Kõlakoda-soittolava ovat ainoat rakennukset Virossa, joissa on säilynyt alkuperäiset puiset pitsikoristeet. Kuursaal oli 1900-luvun alkupuoliskolla ja on vielä nykyäänkin yksi Haapsalun kesänviettokulttuurin keskipisteitä. Mielenkiintoista tietää: vuonna 1898 rakennus seisoi alkujaan melkein kokonaan meressä, myöhemmin rakennuksen päädyissä olleet pienet lahdenpoukamat täytettiin ja rantapengerrys sai nykyisen muotonsa. Kuursaal soittolavoineen oli Venäjän keisarihuoneen ja Pietarin yläluokan suosimia paikkoja. Neuvostoaikana Kuursaalia käytettiin varastona.
Kulttuurimuistomerkkien valtiollinen rekisteri.

1500-luvulla rakennettu Noarootsin kirkko edustaa myöhäistä gotiikkaa. Punamullan värinen lautakatto on silmiinpistävä. Kirkko on yksi Viron kolmesta lautakattoisesta kirkosta. Kirkon seinät on rakennettu kalkkikivestä ja luonnonkivistä. Keskiajalla kirkko toimi myös linnoituskirkkona.
Kirkon sisustuksessa kannattaa huomioida kasteallas, barokkityylinen saarnastuoli ja kalkkikivestä veistetty barokkityylinen epitafi pappi Martin Winterille. Mielenkiintoista tietää: Sisäänkäynnin vieressä on kivi, jossa on nykyisen Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan nimikirjoitus. Hän vieraili Noarootsissa vuonna 1992. Tien toisella puolella on Läänemaan vanhin puurakennus: 1600-luvulta peräisin oleva pappilarakennus.

Viro tunnetuimpiin kuvataiteilijoihin kuuluvan Epp Maria Kokamägin aloja ovat öljymaalaus, akvarelli, kirjojen kuvitus sekä teatteri- ja elokuvalavasteiden suunnittelu. Ensimmäisen tasavallan aikana kahvilaksi rakennetussa talossa on nykyään kaksikerroksinen taidegalleria, jossa näyttelyt vaihtelevat vuodenajoittain.
Epp Marian maalausten lisäksi näytteillä on Jaak Arron maalauksia ja huonekaluja, Liisu Arron keramiikkaa ja Imbi Lindin maalauksia.

Ungrun linna on yksi Viron vaikuttavimmista uusbarokkisista rakennuksista, vaikka se ei koskaan valmistunutkaan kokonaan. Kyseessä on upea rakennus, joka on melkein täydellinen kopio Saksassa sijaitsevasta Merseburgin linnasta. Linnan rakennuksen takana oli surullinen rakkaustarina: Kreivi Ungern-Sternberg rakastui Merseburgin linnanherran tyttäreen, joka oli luvannut viettää koko elämänsä Merseburgin linnassa. Kreivi lupasi rakentaa tarkalleen samanlaisen linnan, johon linnanherran tytär suostui. Linnan rakennustyöt kuitenkin päättyivät, kun kreivin rakastettu yllättäen sairastui ja kuoli.
Kyseessä ovat mystiset rauniot luonnonkauniissa paikassa, upea paikka myös valokuvaukseen!

 

Historiallisessa raatihuoneessa (1775) esittellään Haapsalun 190-vuotista kylpyläkaupunkihistoriaa. Terveyskylpylä muutti Haapsalun kaupunkirakennetta, toi mukanaan uudet yhteydet, elämäntavan ja avaran maailmankuvan. Vierailija näkee provinssikaupungin kehittymisen tsaari-Venäjän keisarilliseksi kylpyläkaupungiksi ja suloiseksi virolaiseksi kesäkaupungiksi. Lisäksi raatihuoneen näyttelytalo tarjoaa mielenkiintoisia teemanäyttelyitä.

Promenaadilla pysähdy Haapsalun kylpylän perustajan, Carl Abraham Hunniusen (1797-1851), muistomerkin luona.

Lääkärinä työskennellyt Hunnius oli ensimmäinen, joka huomasi paikallisten asukkaiden tavan lieventää terveysongelmia meren mudalla ja alkoi sen jälkeen tieteellisesti tutkimaan mudan ominaisuuksia. Vuonna 1825 perustettiin hänen aloitteesta Haapsaluun ensimmäinen mutahoitola.

Mielenkiintoista tietää: Haapsalua nimitettiin keisarilliseksi kylpyläksi, täällä kävivät perheiden kanssa lomailemassa ja mutakylpyjä ottamassa Venäjän tsaarit Nikolai I, Aleksanteri II, Aleksanteri III ja Nikolai II.

Tule kokeile Haapsalun mutahoitoa Hestia ja Fra Mare Spa hotelleissa!