Nähtävää Haapsalussa ja Läänemaalla

Haapsalun romanttisessa pikkukaupungissa ja sen pikkukylissä sinua tervehtivät vieraanvaraiset ihmiset, jotka yllättävät sinut vilpittömyydellään ja kiinnostuksellaan historiaa ja kulttuuria kohtaan. Täällä vierailleita muistetaan yhä uudelleen ja uudelleen suurella kunnioituksella.

Tšaikovskin penkki Haapsalussa

Maailmankuulu venäläinen säveltäjä Pjotr Tšaikovski vietti Haapsalussa lomaa vuonna 1867. Hänen kunniakseen pystytettiin muistopenkki Šokolaadi-promenadille, jossa maestrolla oli tapana ihailla auringonnousua ja joutsenia. Mielenkiintoista tietää: Tšaikovski jatkoi Haapsalussa Vojevoda-oopperan parissa työskentelyä ja kirjoitti pianosarjan Souvenir de Hapsal. Kuultuaan virolaisen kansanlaulun Kallis Mari, hän käytti samaa melodiaa myöhemmin kuuluisassa kuudennessa sinfoniassaan. Laulun alkunuotit on kaiverrettu dolomiitista hakattuun muistopenkkiin. Penkki on varustettu teknisellä laitteistolla, jonka avulla voi kuunnella musiikkia ja tietoa säveltäjästä.

Haapsalun Pyhän Johanneksen kirkko

Haapsalun Pyhän Johanneksen (Jaani kirik), viljamakasiinista rakennettu kaupunkilaiskirkko, joka on mainittu kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1513, on vuodesta 1524 toiminut jatkuvasti luterilaisena kirkkona. Kirkossa on Joachim Winterin vuonna 1630 tekemä kivinen alttariseinä, joka on harvinainen koko Pohjois-Euroopassa. Myös sen keskeinen aihe, Kristusta Getsemanen puutarhassa esittävä kohokuva, on poikkeuksellinen. Alttarin edustalla maassa on ensimmäisen tunnetun papin, Joachim Jacobin (1581–1587) hautakivi. Barokkityylinen puukaiverruksin koristeltu saarnatuoli on vuodelta 1707. Kirkon tornissa soi kaksi kelloa, joista vanhin on vuodelta 1590.

Vormsin hautausmaa

Vormsin Pyhän Olavin kirkon vieressä sijaitseva Vormsin hautausmaa on Viron omaperäisimpiä ja ainutlaatuisimpia. Sen vanhemmassa osassa on runsaasti kalkkikivestä ja hiekkakivestä veistettyjä rengasristejä. Jopa yli 300 rengasristiä ja paljon tavanomaisen muotoisia ristejä on säilynyt.
Mielenkiintoista tietää: Kirkkomaalla on kaksi muistokiveä. Ne on omistettu vironruotsalaiselle kulttuurihenkilölle Hans Pöhlille sekä ruotsalaiselle lähetyssaarnaajalle Österblomille, joka toi saaren uskonnolliseen elämään perusteellisia muutoksia. Hautausmaan vanhimmassa säilyneessä hautamerkissä on vuosiluku 1743. Kirkkomaan ulkopuolella on yksi Viron harvoista koko neuvostoajan omalla paikallaan seisoneista vapaudenpatsaista.

Kyyditettyjen muistomerkki Ristissä

Ristin rautatieasemalta vietiin Siperiaan suurin osa läänemaalaisista, lähes 3 000 ihmistä. Viljar Anskon suunnittelema muistomerkki “Rautatiekiskot muistavat…” on sijoitettu pienelle asemalaiturille, jolle johtavat sen molemmista päädyistä kiviportaat. Laiturin neljästä kulmasta kohoaa ylös neljä rautatiekiskoa, joita yhdistää ennen huippua kiskoista tehty kaksoisristi. Öisin muistomerkkiä valaisee neljä viistosti laiturin sisään asennettua valonheitintä. Kyyditettyjen muistomerkki on lähes 13 metriä korkea. Lähihistorian joukkosortojen lisäksi ratakiskoista tehty risti on myös Ristin rautatiekylän historian symboli.

Carl Abraham Hunniusen muistomerkki

Promenaadilla pysähdy Haapsalun kylpylän perustajan, Carl Abraham Hunniusen (1797-1851), muistomerkin luona.

Lääkärinä työskennellyt Hunnius oli ensimmäinen, joka huomasi paikallisten asukkaiden tavan lieventää terveysongelmia meren mudalla ja alkoi sen jälkeen tieteellisesti tutkimaan mudan ominaisuuksia. Vuonna 1825 perustettiin hänen aloitteesta Haapsaluun ensimmäinen mutahoitola.

Mielenkiintoista tietää: Haapsalua nimitettiin keisarilliseksi kylpyläksi, täällä kävivät perheiden kanssa lomailemassa ja mutakylpyjä ottamassa Venäjän tsaarit Nikolai I, Aleksanteri II, Aleksanteri III ja Nikolai II.

Tule kokeile Haapsalun mutahoitoa Hestia ja Fra Mare Spa hotelleissa!

Osmussaaren majakka

Osmussaaren luonto ja asutushistoria ovat mielenkiintoisia. Saarta asuttivat vuosisatojen ajan rantaruotsalaiset, toisen maailmansodan jälkeen Osmussaar oli suljettu raja-alue, jossa oli Neuvostoliiton sotilastukikohta.
Saaren pituus on 4,8 km, leveys 1,6 km, korkein kohta 8 metriä. Osmussaaren arvellaan nousseen merestä 3000 vuotta sitten. Maastosta tekevät omaperäisen rantatörmä, breksialohkareet, laajat somerikkovallialueet ja katajikot.
Saaren luoteiskärjen rantatörmällä on raidallinen rautabetonimajakka, joka on rakennettu vuonna 1954 ja jonka huipulle voi mennä vuodesta 2019 alkaen.