Haapsalun piispanlinna on 1200-luvulla perustettu arkkitehtoninen helmi, joka toimi aina 1600-luvun loppuun asti paikallisten viranomaisten asuntona. Päälinnoituksessa sijaitsevassa museossa on oleellisella sijalla linnoituksen itsensä historia. Esitellään linnoituksen rakennustarinaa, Haapsalun kaupungin syntyä sekä Saare-Läänen hiippakunnan hallitsijoiden ja alueen asukkaiden elämää. Jotta vierailijat ymmärtäisivät tuota aikaa paremmin, he voivat tietenkin kokeilla itse erilaisia mekanismeja. Muureilla kulkevat käytävät kutsuvat vierailijan katselemaan linnoitusta ja maalauksellista Haapsalua aivan uudelta, kaupungin korkeimmalta tasolta.

1200-luvulta peräisin olevan Kullamaan kirkon sisustuksen huomionarvoisia yksityiskohtia ovat saarnastuoli, lyhdyt, urut, alttaritaulu, H. Gösekenin hautakirjoitus sekä riemukaarien ryhmä.

Kirkkomaalla on Viron vanhin rengasristi, johon on hakattu teksti Sitta Kodt Matz. Tarinan mukaan Matz (eli Mats) olisi kerännyt hevosten jätöksiä lannoittaakseen niillä peltoa. Lannoitettu pelto oli antanut hyvän ruissadon ja Matsista oli tullut niin rikas, että hän antoi haudata itsensä kirkkomaalle.

Kirkkomaalla lepää myös Viron ensimmäinen ammattilaissäveltäjä Rudolf Tobias (1873–1918).

Lähistöllä on Kullamaan Rohumägi, lähes 2 000 m²:n kokoinen virolaisten linnanvuori 1000–1100-luvulta. Kullamaalta ovat peräisin myös vanhimmat säilyneet viron kielen tunnusmerkit.

Viro tunnetuimpiin kuvataiteilijoihin kuuluvan Epp Maria Kokamägin aloja ovat öljymaalaus, akvarelli, kirjojen kuvitus sekä teatteri- ja elokuvalavasteiden suunnittelu. Ensimmäisen tasavallan aikana kahvilaksi rakennetussa talossa on nykyään kaksikerroksinen taidegalleria, jossa näyttelyt vaihtelevat vuodenajoittain.
Epp Marian maalausten lisäksi näytteillä on Jaak Arron maalauksia ja huonekaluja, Liisu Arron keramiikkaa ja Imbi Lindin maalauksia.

Maailmankuulun lastenkirjailijan Astrid Lindgrenin kirjojen kuvittajan Ilon Wiklandin lapsuuskaupunki on Haapsalu. 1930-luvulla hän asui isovanhempiensa luona keltaisessa talossa Linda- ja Rüütli-katujen kulmassa. Wikland pakeni vuonna 1944 Ruotsiin. Haapsalun aika toi hänen piirustuksiinsa pikkukaupungin aiheita, Ilonin tuotannosta voi löytää Haapsalun puutalojen, linnanmuurien ja rautatieaseman kuvajaisia.

Kiinnostava tietää: Ilon Wikland lahjoitti lähes 800 alkuperäispiirustusta Haapsalun kaupungille ja niitä on nähtävillä Kooli-kadun galleriassa, jossa sijaitsee myös lasten teemapuisto Iloni Imedemaa. Ilon Wiklandin lapsuudenkoti on nähtävissä vain ulkopuolelta.

 

Viron taidehistorian merkkihenkilön, Firenzen taideakatemian kunniajäsenen Evald Okasin teoksia löytyy sekä Viron että muiden maiden taidemuseoiden kokoelmista. Museo on elävöittänyt Haapsalun taide-elämää jo vuodesta 2003 lähtien. Suurimpana vetonaulana on jatkuvasti uusittava perusnäyttely sekä erilaiset näyttelyt museon galleriassa.

Mielenkiintoista tietää: 1800-luvun keskipaikkeilla krouviksi rakennetussa talossa on omaperäinen henki. Osallistu myös jännittäville taidekursseille ja nauti mielenkiintoisista tapahtumista. Vuodesta 1939 lähtien Evald Okasin teokset ovat olleet esillä 50 henkilökohtaisessa näyttelyssä.

Rootsiturgin luota (Ruotsalaistorilta) alkaa Haapsalun pääkatu Karja (Karjankatu), jonka nimi on peräisin ajalta, jolloin tietä pitkin vietiin kaupunkilaisten eläimiä laitumelle. Rootsiturg oli vielä 1900-luvun alussa tyhjä kenttä, jolla käytiin kalakauppaa. Useat alueen tontit olivat vironruotsalaisten sukujen omistuksessa. 1930-luvulla kentälle tehtiin pieni viheralue, jossa oli julkinen kaivo. Kaivon koristeeksi tilattiin kuvanveistäjä Juhan Raudseppiltä veistos “Poika ja kala” (valmistui 1936).

Hyvä tietää: Suihkukaivon vierellä on nykyäänkin mukava ja romanttinen istuskelupaikka. Kesäisten festivaalien, Augustibluesin ja Valkoisen Daamin päivien aikaan Rootsiturgin kentälle pystytetään ulkoilmaesiintymislava.