Runoilija Ernst Enno (1875-1934) muutti Haapsaluun vuonna 1919, kun hänet valittiin Läänemaan kouluneuvokseksi. Haapsalun kausi ei kuulu runoilijan tuotannon huippukausiin, mutta nimenomaan täällä hän kirjoitti suurimman osan parhaista lastenlauluistaan. Jos osut kävelemään Haapsalun rantaa pitkin, ohitat Ernst Ennon puiston ja patsaan.

Mielenkiintoista tietää: Ernst Ennon hauta löytyy Haapsalun Vanhalta hautausmaalta, jonka aarniopuiden alla on useiden tunnettujen kulttuurihenkilöiden viimeinen lepopaikka. Patsaan tekijänä on Roman Haavamägi, jonka tuotannosta suurimman osan muodostavat kuvanveistokset, mm. patsaat pääasiassa Haapsalussa.

Historiallisessa raatihuoneessa (1775) esittellään Haapsalun 190-vuotista kylpyläkaupunkihistoriaa. Terveyskylpylä muutti Haapsalun kaupunkirakennetta, toi mukanaan uudet yhteydet, elämäntavan ja avaran maailmankuvan. Vierailija näkee provinssikaupungin kehittymisen tsaari-Venäjän keisarilliseksi kylpyläkaupungiksi ja suloiseksi virolaiseksi kesäkaupungiksi. Lisäksi raatihuoneen näyttelytalo tarjoaa mielenkiintoisia teemanäyttelyitä.

Ensimmäisen kerran vuonna 1279 mainittu Haapsalun tuomiokirkko on yksi suurimpia yksilaivaisia kirkkoja Pohjoismaissa ja Baltiassa. Kyseessä oli Saare-Läänen hiippakunnan pääkirkko. Kastekappelin ikkunalla saattaa elokuussa täyden kuun aikaan tavata ikuisen rakastajan – Valkoisen Daamin.

Hyvän akustiikkansa ansoista kirkko on mainio konserttipaikka.

Kirkossa toimii Viron evankelis-luterilaisen Haapsalun Pyhän Johanneksen seurakunta. Jumalanpalvelukset ovat vierailijoille ilmaisia ja sisäänpääsy tapahtuu kirkon pääovesta. Muina aikoina kirkkoon pääsee Haapsalun linnan museon kautta, museolipulla.

Rootsiturgin luota (Ruotsalaistorilta) alkaa Haapsalun pääkatu Karja (Karjankatu), jonka nimi on peräisin ajalta, jolloin tietä pitkin vietiin kaupunkilaisten eläimiä laitumelle. Rootsiturg oli vielä 1900-luvun alussa tyhjä kenttä, jolla käytiin kalakauppaa. Useat alueen tontit olivat vironruotsalaisten sukujen omistuksessa. 1930-luvulla kentälle tehtiin pieni viheralue, jossa oli julkinen kaivo. Kaivon koristeeksi tilattiin kuvanveistäjä Juhan Raudseppiltä veistos “Poika ja kala” (valmistui 1936).

Hyvä tietää: Suihkukaivon vierellä on nykyäänkin mukava ja romanttinen istuskelupaikka. Kesäisten festivaalien, Augustibluesin ja Valkoisen Daamin päivien aikaan Rootsiturgin kentälle pystytetään ulkoilmaesiintymislava.

 

Viron apostolinen ortodoksinen Haapsalun Maria-Magdaleenan kirkko sijaitsee Haapsalun Promenadilla. Myös Venäjän tsaari Nikolai I:n perhe oli paikalla vuonna 1852 rakennetun pyhäkön avajaisissa. Nykyisessä muodossaan kirkko on entisöity ja avattu ortodoksisena pyhäkkönä vuodesta 2001 lähtien. Kirkko on avoinna sunnuntaisin klo 9-12, muina aikoina olisi hyvä ilmoittaa toiveesta etukäteen. Kirkon ikkunoissa on lasimaalaustaiteilijan Dolores Hoffmannin suunnittelemat lasimaalaukset. Taiteilija Ilon Wikland asui vuosina 1938-1944 isoäitinsä ja isoisänsä kanssa pappilassa osoitteessa Linda 2.

1200-luvulta peräisin olevan Kullamaan kirkon sisustuksen huomionarvoisia yksityiskohtia ovat saarnastuoli, lyhdyt, urut, alttaritaulu, H. Gösekenin hautakirjoitus sekä riemukaarien ryhmä.

Kirkkomaalla on Viron vanhin rengasristi, johon on hakattu teksti Sitta Kodt Matz. Tarinan mukaan Matz (eli Mats) olisi kerännyt hevosten jätöksiä lannoittaakseen niillä peltoa. Lannoitettu pelto oli antanut hyvän ruissadon ja Matsista oli tullut niin rikas, että hän antoi haudata itsensä kirkkomaalle.

Kirkkomaalla lepää myös Viron ensimmäinen ammattilaissäveltäjä Rudolf Tobias (1873–1918).

Lähistöllä on Kullamaan Rohumägi, lähes 2 000 m²:n kokoinen virolaisten linnanvuori 1000–1100-luvulta. Kullamaalta ovat peräisin myös vanhimmat säilyneet viron kielen tunnusmerkit.