1500-luvulla rakennettu Noarootsin kirkko edustaa myöhäistä gotiikkaa. Punamullan värinen lautakatto on silmiinpistävä. Kirkko on yksi Viron kolmesta lautakattoisesta kirkosta. Kirkon seinät on rakennettu kalkkikivestä ja luonnonkivistä. Keskiajalla kirkko toimi myös linnoituskirkkona.
Kirkon sisustuksessa kannattaa huomioida kasteallas, barokkityylinen saarnastuoli ja kalkkikivestä veistetty barokkityylinen epitafi pappi Martin Winterille. Mielenkiintoista tietää: Sisäänkäynnin vieressä on kivi, jossa on nykyisen Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan nimikirjoitus. Hän vieraili Noarootsissa vuonna 1992. Tien toisella puolella on Läänemaan vanhin puurakennus: 1600-luvulta peräisin oleva pappilarakennus.

Ristin rautatieasemalta vietiin Siperiaan suurin osa läänemaalaisista, lähes 3 000 ihmistä. Viljar Anskon suunnittelema muistomerkki “Rautatiekiskot muistavat…” on sijoitettu pienelle asemalaiturille, jolle johtavat sen molemmista päädyistä kiviportaat. Laiturin neljästä kulmasta kohoaa ylös neljä rautatiekiskoa, joita yhdistää ennen huippua kiskoista tehty kaksoisristi. Öisin muistomerkkiä valaisee neljä viistosti laiturin sisään asennettua valonheitintä. Kyyditettyjen muistomerkki on lähes 13 metriä korkea. Lähihistorian joukkosortojen lisäksi ratakiskoista tehty risti on myös Ristin rautatiekylän historian symboli.

Viro tunnetuimpiin kuvataiteilijoihin kuuluvan Epp Maria Kokamägin aloja ovat öljymaalaus, akvarelli, kirjojen kuvitus sekä teatteri- ja elokuvalavasteiden suunnittelu. Ensimmäisen tasavallan aikana kahvilaksi rakennetussa talossa on nykyään kaksikerroksinen taidegalleria, jossa näyttelyt vaihtelevat vuodenajoittain.
Epp Marian maalausten lisäksi näytteillä on Jaak Arron maalauksia ja huonekaluja, Liisu Arron keramiikkaa ja Imbi Lindin maalauksia.

Meren rannan promenadille 1800-luvun lopussa rakennetut Kuursaal ja Kõlakoda-soittolava ovat ainoat rakennukset Virossa, joissa on säilynyt alkuperäiset puiset pitsikoristeet. Kuursaal oli 1900-luvun alkupuoliskolla ja on vielä nykyäänkin yksi Haapsalun kesänviettokulttuurin keskipisteitä. Mielenkiintoista tietää: vuonna 1898 rakennus seisoi alkujaan melkein kokonaan meressä, myöhemmin rakennuksen päädyissä olleet pienet lahdenpoukamat täytettiin ja rantapengerrys sai nykyisen muotonsa. Kuursaal soittolavoineen oli Venäjän keisarihuoneen ja Pietarin yläluokan suosimia paikkoja. Neuvostoaikana Kuursaalia käytettiin varastona.
Kulttuurimuistomerkkien valtiollinen rekisteri.