Historiallisessa raatihuoneessa (1775) esittellään Haapsalun 190-vuotista kylpyläkaupunkihistoriaa. Terveyskylpylä muutti Haapsalun kaupunkirakennetta, toi mukanaan uudet yhteydet, elämäntavan ja avaran maailmankuvan. Vierailija näkee provinssikaupungin kehittymisen tsaari-Venäjän keisarilliseksi kylpyläkaupungiksi ja suloiseksi virolaiseksi kesäkaupungiksi. Lisäksi raatihuoneen näyttelytalo tarjoaa mielenkiintoisia teemanäyttelyitä.

Tule katsomaan Viron erään tärkeimmän säveltäjän, Läänemaalla kasvaneen Cyrillus Kreekin (1889-1962) muistopatsasta. Taiteilija Aime Kuulbuschin luoma teos sijaitsee säveltäjän entisen kotitalon pihalla, Väike viik -lahden rannalla.

Mielenkiintoista tietää: Kreek loi suurimman osan sävellyksistään juuri Haapsalussa. Hänen tiedettiin suhtautuneen kirkkoon torjuvan kylmäkiskoisesti. ”Julkisuudelta piilossa” hän kuitenkin samalla sävelsi hengellistä musiikkia ja teki mm. hengellisten kansansävelmien ja koraalikaanonien sovituksia.

Haapsalun Pyhän Johanneksen (Jaani kirik), viljamakasiinista rakennettu kaupunkilaiskirkko, joka on mainittu kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1513, on vuodesta 1524 toiminut jatkuvasti luterilaisena kirkkona. Kirkossa on Joachim Winterin vuonna 1630 tekemä kivinen alttariseinä, joka on harvinainen koko Pohjois-Euroopassa. Myös sen keskeinen aihe, Kristusta Getsemanen puutarhassa esittävä kohokuva, on poikkeuksellinen. Alttarin edustalla maassa on ensimmäisen tunnetun papin, Joachim Jacobin (1581–1587) hautakivi. Barokkityylinen puukaiverruksin koristeltu saarnatuoli on vuodelta 1707. Kirkon tornissa soi kaksi kelloa, joista vanhin on vuodelta 1590.

Haapsalun piispanlinna on 1200-luvulla rakennettu arkkitehtoninen helmi, joka toimi aina 1600-luvun loppuun asti paikallisten viranomaisten valtapaikkana. Kyseessä on yksi Viron parhaiten säilyneistä linnoituksista, jossa asuu Viron kuuluisin kummitus, Valkoinen Daami!

Päälinnoituksessa on keskiajan historiaa käsittelevä museo, jonka läpi pääsee myös eteläsiivessä sijaitsevaan katedraaliin, joka on mainittu ensimmäisen kerran jo vuonna 1279. Suuressa vallihaudassa on keskiajasta vaikutteita saanut lasten leikkipaikka.
Linnoituksen suurella pihalla vierailu on maksutonta, mutta päälinnoituksen museoon on pääsymaksu.

 

Haapsalun keskustasta parin kilometrin päässä sijaitsevasta Uuemõisan kartanosta on ensimmäinen maininta vuodelta 1539, jolloin se oli piispankartano. 1600-luvulla de la Gardien suvulle kuuluneen kartanon viimeinen omistaja ennen luovutusta oli ruhtinatar Jevgenija Shahhovskaja. Kartanon myöhäisklassistinen kaksikerroksinen päärakennus valmistui vuonna 1833. Rakennus rakennettiin 1920-luvulla uudelleen Karl Burmanin piirustusten mukaisesti. Siihen rakennettiin lisäksi mm. pitkät yksikerroksiset siipirakennukset. Siten muodostui erityisen pitkä rakennus.

Rakennuksessa sijaitsee nykyään Uuemõisan lastentarha ja alakoulu. Kartanon valkoinen sali on hyvä konserttipaikka.