Haapsalun taidekoulun galleriat tarjoavat monipuolisia näyttelyitä sekä koulun oppilailta että muualta tulevilta taiteilijoilta. Näyttelyt vaihtuvat 3-4 viikon välein. Haapsalun taidekoulu hallinnoi kolmea erityyppistä galleriaa: talo-, piha- ja kellarigalleria, joista ensimmäinen on avoinna ympärivuotisesti, toinen huhtikuusta alkaen ja viimeiseen voi tutustua toukokuusta alkaen.
Ensimmäisen kerran vuonna 1279 mainittu Haapsalun tuomiokirkko on yksi suurimpia yksilaivaisia kirkkoja Pohjoismaissa ja Baltiassa. Kyseessä oli Saare-Läänen hiippakunnan pääkirkko. Kastekappelin ikkunalla saattaa elokuussa täyden kuun aikaan tavata ikuisen rakastajan – Valkoisen Daamin.
Hyvän akustiikkansa ansoista kirkko on mainio konserttipaikka.
Kirkossa toimii Viron evankelis-luterilaisen Haapsalun Pyhän Johanneksen seurakunta. Jumalanpalvelukset ovat vierailijoille ilmaisia ja sisäänpääsy tapahtuu kirkon pääovesta. Muina aikoina kirkkoon pääsee Haapsalun linnan museon kautta, museolipulla.
Haapsalun merenpuoleisella kävelykadulla Promenadilla on taiteilija Roman Haavamäen tekemä aurinkokello. Kelloon on kuvattu ihmisen elämänkaari alkaen lapsuudesta ja päättyen keppiin nojaavaan vanhukseen. Promenadilla voit ihailla myös saman taiteilijan koristeellisia dolomiittirappusia ja koristepylväitä sekä mereen johtavia koristeportaita Kuursaal-paviljongin molemmin puolin.
Mielenkiintoista tietää: Aurinkokello näyttää paikallista aurinkoaikaa, joka on noin puolitoista tuntia jäljessä kesäajasta. Käy tarkastamassa onko oma kellosi tarkasti ajassa.
1896–1897 valmistunut vanha hautausmaan kappelikirkko vihittiin Pyhän Aleksanteri Nevalaisen kunniaksi. Pietarilaisen arkkitehdin A. Krasovskin suunnitelman mukaan rakennukseen lisättiin moskovalaistyylinen telttakatto, jolla on pieni sipulikupoli, ja eteinen kellotornin kanssa.
Alkuperäinen akateemikko Šaubin piirustuksen mukaan valmistunut ikonostaasi sijaitsee nykyään Kiviõlin ortodoksikirkossa, johon se vietiin kirkon sulkemisen jälkeen 1962.
Hautausmaankirkkoa käytettiin ympäri vuoden hautajaiskirkkona. 1900-luvun puolessavälissä kirkkoon rakennettiin uuni ja kirkkoa alettiin käyttää talvikirkkona. Nykyään rakennusta käyttää Moskovan patriarkaatin Viron ortodoksisen kirkon Haapsalun Pyhän Magdalan Marian seurakunta.
Tsaarinaikainen Ristin vesitorni kuuluu Ristin rautatieasemarakennukseen. Rautatieasema perustetiin rautatien kanssa vuonna 1904, asemarakennus valmistui vuotta myöhemmin ja vesitorni rakennettiin ilmeisesti samoihin aikoihin.
Vesitornin tarkoituksena oli höyryvetureiden varustaminen vedellä. Tornin yläosassa oli vesisäiliö, alaosassa vedenlämmitin eli kattila, jolla tornia lämmitettiin veden jäätymisen estämiseksi säiliössä.
Historiallisia kierreportaita pitkin voi mennä vesisäiliölle. Ensimmäisessä kerroksessa voi tutustua aikakauden työvälineisiin ja näyttelyyn, joka kuvaa työtä vesitornissa.
Haapsalussa sijaitseva museo esittelee vironruotsalaisten tuhat vuotista asutusta Virossa. Ruotsin kuninkaan avaamassa talossa voi tutustua tämän kansansirpaleen omaperäiseen kulttuuriperintöön ja nähdä 20 metriä pitkän kirjotun peiton, joka kuvaa vironruotsalaisten elämää. Siinä on yksityiskohta, jossa ruotsalaiset talonpojat ostavat vuonna 1345 Padisen luostarilta 34 hopeamarkalla Suur-Pakrin saaren. Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa kehui kehumistaan tätä kuvapeittoa! Lisäksi järjestetään muita mielenkiintoisia tapahtumia ja teemapäiviä.
Hyvä tietää: Museolla on rakennettu ja esillä useita vironruotsalaisille ominaista perinteistä puuvenettä.