Rooslepan kappelin rauniot ja hautausmaa ovat peräisin 1600-luvulta. Kappeli rakennettiin alun perin puusta, nykyinen kivikappeli on peräisin vuodelta 1834. Kappeli raunioitui toisen maailmansodan jälkeen, mutta nykyään se on täysin entisöity ja vihitty uudelleen käyttöön elokuussa 2007. Kappelissa on uusi kellotorni palloineen ja tuuliviireineen. Tuuliviirissä on kuvattu valas, jonka suu on auki.
Mielenkiintoista tietää: Sisäänkäynnin luona kappelin sisällä oleva kivi odotti kymmenen vuotta, ennen kuin se asennettiin alkuperäiseen paikkaansa. Kivestä tekee erityisen nykyisen Ruotsin kuninkaan isäisän nimikirjoitus vuodelta 1932.

Haapsalun piispanlinna on 1200-luvulla rakennettu arkkitehtoninen helmi, joka toimi aina 1600-luvun loppuun asti paikallisten viranomaisten valtapaikkana. Kyseessä on yksi Viron parhaiten säilyneistä linnoituksista, jossa asuu Viron kuuluisin kummitus, Valkoinen Daami!

Päälinnoituksessa on keskiajan historiaa käsittelevä museo, jonka läpi pääsee myös eteläsiivessä sijaitsevaan katedraaliin, joka on mainittu ensimmäisen kerran jo vuonna 1279. Suuressa vallihaudassa on keskiajasta vaikutteita saanut lasten leikkipaikka.
Linnoituksen suurella pihalla vierailu on maksutonta, mutta päälinnoituksen museoon on pääsymaksu.

 

Tsaarinaikainen Ristin vesitorni kuuluu Ristin rautatieasemarakennukseen. Rautatieasema perustetiin rautatien kanssa vuonna 1904, asemarakennus valmistui vuotta myöhemmin ja vesitorni rakennettiin ilmeisesti samoihin aikoihin.

Vesitornin tarkoituksena oli höyryvetureiden varustaminen vedellä. Tornin yläosassa oli vesisäiliö, alaosassa vedenlämmitin eli kattila, jolla tornia lämmitettiin veden jäätymisen estämiseksi säiliössä.

Historiallisia kierreportaita pitkin voi mennä vesisäiliölle. Ensimmäisessä kerroksessa voi tutustua aikakauden työvälineisiin ja näyttelyyn, joka kuvaa työtä vesitornissa.

Haapsalun keskustasta parin kilometrin päässä sijaitsevasta Uuemõisan kartanosta on ensimmäinen maininta vuodelta 1539, jolloin se oli piispankartano. 1600-luvulla de la Gardien suvulle kuuluneen kartanon viimeinen omistaja ennen luovutusta oli ruhtinatar Jevgenija Shahhovskaja. Kartanon myöhäisklassistinen kaksikerroksinen päärakennus valmistui vuonna 1833. Rakennus rakennettiin 1920-luvulla uudelleen Karl Burmanin piirustusten mukaisesti. Siihen rakennettiin lisäksi mm. pitkät yksikerroksiset siipirakennukset. Siten muodostui erityisen pitkä rakennus.

Rakennuksessa sijaitsee nykyään Uuemõisan lastentarha ja alakoulu. Kartanon valkoinen sali on hyvä konserttipaikka.

Taiteilija Ants Laikmaa syntyi 5.5.1866 Vigalan kunnassa, Läänemaalla.

Hän opiskeli maalausta Pietarissa ja Düsseldorfin taideakatemiassa, hänen suosikkityylinsä oli pastelli. Hän maalasi pääasiassa maisemia ja potretteja virolaisista oppineista ja Länsi-Viron talonpojista.

Laikmaan viimeinen koti oli Läänemaalla, Kadarpikun kylässä. Talo on rakennettu taiteilijan omien piirustusten mukaan ja sitä ympäröi erittäin kaunis luonnonpuisto.

Talomuseon ensimmäisessä kerroksessa on taiteilijan elämästä kertova näyttely. Yläkerrassa ovat ateljee sekä työ- ja makuuhuone henkilökohtaisine ja etnograafisine esineineen.

Venäjän tsaarin määräyksestä v. 1904 Haapsaluun rakennetulla rautatieasemalla toimiva museo esittelee Viron rautateiden ja viestintäyhteyksien historiaa.

Aseman edessä voi tarkastella vaunuja ja vetureita, mm. Viron vanhinta museoitua höyryveturia ja ainoaa säilynyttä DR1-sarjan dieselmoottorijunaa. Museolta voi tilata opastuskierroksen sisä- ja ulkonäyttelyalueille.

Rakennus koostuu neljästä osasta, mm. keisarillisesta paviljongista, matkustajasalista sekä aikanaan 216 m pituisena Euroopan pisimmästä katetusta laiturista. Nykyisin se on yksi kaupungin rakastetuimmista selfie-kuvaamispaikoista.