1200-luvulta peräisin olevan Kullamaan kirkon sisustuksen huomionarvoisia yksityiskohtia ovat saarnastuoli, lyhdyt, urut, alttaritaulu, H. Gösekenin hautakirjoitus sekä riemukaarien ryhmä.

Kirkkomaalla on Viron vanhin rengasristi, johon on hakattu teksti Sitta Kodt Matz. Tarinan mukaan Matz (eli Mats) olisi kerännyt hevosten jätöksiä lannoittaakseen niillä peltoa. Lannoitettu pelto oli antanut hyvän ruissadon ja Matsista oli tullut niin rikas, että hän antoi haudata itsensä kirkkomaalle.

Kirkkomaalla lepää myös Viron ensimmäinen ammattilaissäveltäjä Rudolf Tobias (1873–1918).

Lähistöllä on Kullamaan Rohumägi, lähes 2 000 m²:n kokoinen virolaisten linnanvuori 1000–1100-luvulta. Kullamaalta ovat peräisin myös vanhimmat säilyneet viron kielen tunnusmerkit.

Haapsalun piispanlinna on 1200-luvulla perustettu arkkitehtoninen helmi, joka toimi aina 1600-luvun loppuun asti paikallisten viranomaisten asuntona. Päälinnoituksessa sijaitsevassa museossa on oleellisella sijalla linnoituksen itsensä historia. Esitellään linnoituksen rakennustarinaa, Haapsalun kaupungin syntyä sekä Saare-Läänen hiippakunnan hallitsijoiden ja alueen asukkaiden elämää. Jotta vierailijat ymmärtäisivät tuota aikaa paremmin, he voivat tietenkin kokeilla itse erilaisia mekanismeja. Muureilla kulkevat käytävät kutsuvat vierailijan katselemaan linnoitusta ja maalauksellista Haapsalua aivan uudelta, kaupungin korkeimmalta tasolta.

Maailmankuulu venäläinen säveltäjä Pjotr Tšaikovski vietti Haapsalussa lomaa vuonna 1867. Hänen kunniakseen pystytettiin muistopenkki Šokolaadi-promenadille, jossa maestrolla oli tapana ihailla auringonnousua ja joutsenia. Mielenkiintoista tietää: Tšaikovski jatkoi Haapsalussa Vojevoda-oopperan parissa työskentelyä ja kirjoitti pianosarjan Souvenir de Hapsal. Kuultuaan virolaisen kansanlaulun Kallis Mari, hän käytti samaa melodiaa myöhemmin kuuluisassa kuudennessa sinfoniassaan. Laulun alkunuotit on kaiverrettu dolomiitista hakattuun muistopenkkiin. Penkki on varustettu teknisellä laitteistolla, jonka avulla voi kuunnella musiikkia ja tietoa säveltäjästä.

Tule katsomaan Viron erään tärkeimmän säveltäjän, Läänemaalla kasvaneen Cyrillus Kreekin (1889-1962) muistopatsasta. Taiteilija Aime Kuulbuschin luoma teos sijaitsee säveltäjän entisen kotitalon pihalla, Väike viik -lahden rannalla.

Mielenkiintoista tietää: Kreek loi suurimman osan sävellyksistään juuri Haapsalussa. Hänen tiedettiin suhtautuneen kirkkoon torjuvan kylmäkiskoisesti. ”Julkisuudelta piilossa” hän kuitenkin samalla sävelsi hengellistä musiikkia ja teki mm. hengellisten kansansävelmien ja koraalikaanonien sovituksia.

Kolmelta puolelta meren ympäröimä Haapsalu mahtuu 10,59 neliökilometrin kokoiselle maa-alueelle. Vanhakaupunki sijaitsee niemessä, jossa on kaksi harjannetta, ja jatkuu luoteessa mantereeseen yhdistyneenä luotojonona, saarekkeina. Saarekkeiden välissä on matalat vesialueet Suur ja Väike Viik (Suuri ja Pieni lahti).
Haapsalun miljööltään arvokas vanhakaupunki jakautuu keskiaikaiseen alueeseen ja 1900-luvun alun kylpyläalueeseen. Keskiaikaiseen osaan kuuluvat piispanlinnan alue sekä keskiaikainen Kooli-, Jaani-, Vee-, Linda-, Rüütli- ja Väike-Mere-katujen muodostama katuverkosto ja rakennukset. Sitä ympäröivät kylpyläelämän huippukaudelta peräisin olevien puupitsein koristeltujen talojen vyöhyke, Promenadi, Afrikan ranta ja puistot..