1500-luvulla rakennettu Noarootsin kirkko edustaa myöhäistä gotiikkaa. Punamullan värinen lautakatto on silmiinpistävä. Kirkko on yksi Viron kolmesta lautakattoisesta kirkosta. Kirkon seinät on rakennettu kalkkikivestä ja luonnonkivistä. Keskiajalla kirkko toimi myös linnoituskirkkona.
Kirkon sisustuksessa kannattaa huomioida kasteallas, barokkityylinen saarnastuoli ja kalkkikivestä veistetty barokkityylinen epitafi pappi Martin Winterille. Mielenkiintoista tietää: Sisäänkäynnin vieressä on kivi, jossa on nykyisen Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan nimikirjoitus. Hän vieraili Noarootsissa vuonna 1992. Tien toisella puolella on Läänemaan vanhin puurakennus: 1600-luvulta peräisin oleva pappilarakennus.

Haeskan keramiikka on keramiikkapaja Matsalun lahden pohjoisrannalla, jossa asuu ja työskentelee keraamikko Margit Mald.
Yleensä Margitin työt ovat käytännön esineitä arkielämästä, jotka on poltettu korkeassa 1260 asteen lämmössä. Taiteilijan periaatteena on luoda yksinkertaisia teoksia, jotka alkavat elää yhdessä ruoan kanssa luoden positiivisia tunteita. Löytyy myös ainutlaatuista keramiikkaa, joka antaa mahdollisuuden leikitellä materiaalilla, muodolla ja tekniikalla.

 

Rooslepan kappelin rauniot ja hautausmaa ovat peräisin 1600-luvulta. Kappeli rakennettiin alun perin puusta, nykyinen kivikappeli on peräisin vuodelta 1834. Kappeli raunioitui toisen maailmansodan jälkeen, mutta nykyään se on täysin entisöity ja vihitty uudelleen käyttöön elokuussa 2007. Kappelissa on uusi kellotorni palloineen ja tuuliviireineen. Tuuliviirissä on kuvattu valas, jonka suu on auki.
Mielenkiintoista tietää: Sisäänkäynnin luona kappelin sisällä oleva kivi odotti kymmenen vuotta, ennen kuin se asennettiin alkuperäiseen paikkaansa. Kivestä tekee erityisen nykyisen Ruotsin kuninkaan isäisän nimikirjoitus vuodelta 1932.

Saare kartanorakennuksessa sijaitseva museo on paroni Gustav von Rosenin vuonna 1995/96 uusima entisen hevosentallin (18-luku) rauniosta. Lyckholmissa saat yleiskatsauksen Noarootsin historiasta, pääpaino on suunnattu Viron Tasvallan vuosiin 1918–40. Näytillä on myös taloustarvikkeita ja työkaluja, joita käytettiin tuolloin peltotöissä ja jotka painotta hyvää maatalousalaista yhteistyötä Lyckholmissa asuvien virolaisten, ruotsalaisten, saksalaisten ja suomalaisten keskuudessa. Hyvä tietää: Oletko nähnyt siluurin ajanjaksoon kuuluvia kivettymiä ja fossiileja? Tule katsomaan!