Vormsi on saari, jossa vuosisatojen ajan asui ruotsalaisia. Aikaisimmat tunnetut dokumentit kertovat asutuksesta jo 1200-luvulla. Vormsi oli ruotsinkielinen saari, jossa esimerkiksi vuonna 1934 asui 2393 ruotsalaista ja 122 virolaista.
Vormsin maatilamuseo on tyypillinen II maailmansotaa edeltävä Vormsin ruotsalainen maatila kaikella siihen liittyvällä. Maatila on kunnostettu vanhojen kuvien ja kirjallisten lähteiden ja tietysti Vormsilla syntyneiden ja sotaa Ruotsiin paenneiden vormsilaisten muistojen perusteella. Museossa on myynnissä vormsilaista käsityötä, matkamuistoja ja Vormsiin liittyviä kirjoja.

 

Vormsin Pyhän Olavin kirkon vieressä sijaitseva Vormsin hautausmaa on Viron omaperäisimpiä ja ainutlaatuisimpia. Sen vanhemmassa osassa on runsaasti kalkkikivestä ja hiekkakivestä veistettyjä rengasristejä. Jopa yli 300 rengasristiä ja paljon tavanomaisen muotoisia ristejä on säilynyt.
Mielenkiintoista tietää: Kirkkomaalla on kaksi muistokiveä. Ne on omistettu vironruotsalaiselle kulttuurihenkilölle Hans Pöhlille sekä ruotsalaiselle lähetyssaarnaajalle Österblomille, joka toi saaren uskonnolliseen elämään perusteellisia muutoksia. Hautausmaan vanhimmassa säilyneessä hautamerkissä on vuosiluku 1743. Kirkkomaan ulkopuolella on yksi Viron harvoista koko neuvostoajan omalla paikallaan seisoneista vapaudenpatsaista.