Rooslepan kappelin rauniot ja hautausmaa ovat peräisin 1600-luvulta. Kappeli rakennettiin alun perin puusta, nykyinen kivikappeli on peräisin vuodelta 1834. Kappeli raunioitui toisen maailmansodan jälkeen, mutta nykyään se on täysin entisöity ja vihitty uudelleen käyttöön elokuussa 2007. Kappelissa on uusi kellotorni palloineen ja tuuliviireineen. Tuuliviirissä on kuvattu valas, jonka suu on auki.
Mielenkiintoista tietää: Sisäänkäynnin luona kappelin sisällä oleva kivi odotti kymmenen vuotta, ennen kuin se asennettiin alkuperäiseen paikkaansa. Kivestä tekee erityisen nykyisen Ruotsin kuninkaan isäisän nimikirjoitus vuodelta 1932.

Haapsalussa sijaitseva museo esittelee vironruotsalaisten tuhat vuotista asutusta Virossa. Ruotsin kuninkaan avaamassa talossa voi tutustua tämän kansansirpaleen omaperäiseen kulttuuriperintöön ja nähdä 20 metriä pitkän kirjotun peiton, joka kuvaa vironruotsalaisten elämää. Siinä on yksityiskohta, jossa ruotsalaiset talonpojat ostavat vuonna 1345 Padisen luostarilta 34 hopeamarkalla Suur-Pakrin saaren. Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa kehui kehumistaan tätä kuvapeittoa! Lisäksi järjestetään muita mielenkiintoisia tapahtumia ja teemapäiviä.
Hyvä tietää: Museolla on rakennettu ja esillä useita vironruotsalaisille ominaista perinteistä puuvenettä.

Taiteilija Ants Laikmaa syntyi 5.5.1866 Vigalan kunnassa, Läänemaalla.

Hän opiskeli maalausta Pietarissa ja Düsseldorfin taideakatemiassa, hänen suosikkityylinsä oli pastelli. Hän maalasi pääasiassa maisemia ja potretteja virolaisista oppineista ja Länsi-Viron talonpojista.

Laikmaan viimeinen koti oli Läänemaalla, Kadarpikun kylässä. Talo on rakennettu taiteilijan omien piirustusten mukaan ja sitä ympäröi erittäin kaunis luonnonpuisto.

Talomuseon ensimmäisessä kerroksessa on taiteilijan elämästä kertova näyttely. Yläkerrassa ovat ateljee sekä työ- ja makuuhuone henkilökohtaisine ja etnograafisine esineineen.

Haapsalun huivi, ohut hienosta villasta valmistettu huivi, jonka voi vetää vihkisormuksen läpi, on ollut Haapsalun tunnusmerkki jo viime vuosisadalta. Daamit ovat pitäneet huivia arvokkaana jo silloin ja se on säilyttänyt arvokkuutensa tähän päivään. Perinteisen huivin kutojan tulee olla alan ammattilainen, taidot siirretään sukupolvelta toiselle. Huivimuseossa voit tutustua perusnäyttelyyn huivin historiasta ja nykypäivästä, katsella hienoja kaavoja ja ostaa tämän käsityön mestariteoksen.
Kesäisin pidetään työpajoja, joissa tämän käsityön valmistusta opettavat paikalliset huiviasiantuntijat.
Haapsalun huivin ovat saaneet lahjaksi sekä Ruotsin hovin daamit että Viron presidentin kunniavieraat.

Historiallisessa raatihuoneessa (1775) esittellään Haapsalun 190-vuotista kylpyläkaupunkihistoriaa. Terveyskylpylä muutti Haapsalun kaupunkirakennetta, toi mukanaan uudet yhteydet, elämäntavan ja avaran maailmankuvan. Vierailija näkee provinssikaupungin kehittymisen tsaari-Venäjän keisarilliseksi kylpyläkaupungiksi ja suloiseksi virolaiseksi kesäkaupungiksi. Lisäksi raatihuoneen näyttelytalo tarjoaa mielenkiintoisia teemanäyttelyitä.

1500-luvulla rakennettu Noarootsin kirkko edustaa myöhäistä gotiikkaa. Punamullan värinen lautakatto on silmiinpistävä. Kirkko on yksi Viron kolmesta lautakattoisesta kirkosta. Kirkon seinät on rakennettu kalkkikivestä ja luonnonkivistä. Keskiajalla kirkko toimi myös linnoituskirkkona.
Kirkon sisustuksessa kannattaa huomioida kasteallas, barokkityylinen saarnastuoli ja kalkkikivestä veistetty barokkityylinen epitafi pappi Martin Winterille. Mielenkiintoista tietää: Sisäänkäynnin vieressä on kivi, jossa on nykyisen Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan nimikirjoitus. Hän vieraili Noarootsissa vuonna 1992. Tien toisella puolella on Läänemaan vanhin puurakennus: 1600-luvulta peräisin oleva pappilarakennus.