Nõva ja Noarootsi
Noarootsi ja Nõva sopivat erityisesti koskemattoman luonnon ystäville. Viron luoteisrannikko hurmaa vierailijat kauniilla rannoilla, joissa on laulavaa hiekkaa ja mäntymetsiä täynnä sieniä ja marjoja.
Nõvan ja Noarootsin paikallinen luonto ja neljä kansallista suojelualuetta ovat todellinen helmi – Läänemaan Suursoo, Nõva ja ainutlaatuinen Osmussaaren maisemansuojelualue sekä Silman ja Leidissuon luonnonsuojelualueet laajoine dyynimetsineen, soineen ja rämeineen ovat koti lukuisille riistalajeille: ilvekselle, sudelle, hirvelle ja karhulle. Lintujen valtakunnan ylpeys täällä ovat joutsenet, joutsenet, nallet, villisikat ja kotkat.
Hiekkavaltaisilla Nõva-joilla ja niiden vaeltavilla suilla on viehättäviä kanjonimaisia kanavia, jotka on joskus kaivettu dyynien läpi.
Alueella on pieniä matalia järviä, joita ympäröivät hiekkadyynit. Kymmenettuhannet linnut saapuvat tänne kevätmuuton aikana, joten se on yksi Viron parhaista paikoista lintujen tarkkailuun. Tuhannet arktiset vesilinnut lentävät tänne lintujen muuttoaikana. Merikotkat, kahlaajat ja joutsenet talvehtivat jäättömällä merellä. Itämeri on tasankomeri.
Noarootsi ja Nõva sopivat erinomaisesti surffaukseen, purjehdukseen, marjastukseen, kalastukseen ja tietysti vain rauhasta ja hiljaisuudesta nauttimiseen. Täällä sijaitseva kilometrien pituinen laulava hiekkarantaviiva on yksi Viron parhaista kesäkohteista. Kun matkustat rannikkoa pitkin, tämä on ehdoton pysähdyspaikka.
Noarootsi, se on hiekkarannat, mäntymetsät ja dyynien väliset suot; se on rannikon riutat ja kauniit rannat laulavine hiekoineen. Kyläkylteissä voi nähdä sanoja kuten Pürksi/ Birkas tai Saare/ Lyckholm, ja virolaisten paikannimien joukossa on myös vanhan rannikkoruotsin murteen sanoja, jotka merkitsevät satamaa, satama-asuntoa tai lahtea. Noarootsi – meren maa.
Toiseen maailmansotaan asti Noarootsissa asui virolaisia ruotsalaisia, jotka saapuivat Viron rannikolle ja saarille 1200-luvulla. Viron saaret asutettiin 1200-luvulla pääasiassa Viron Toisin kuin virolaiset talonpojat, rannikkoruotsalaiset elivät niin sanotun ruotsalaisen lain alaisuudessa, joka takasi heille vapauden ja etuoikeudet.
Viron luoteisrannikko on erityinen paikka sekä Virossa että Euroopassa – maa, joka on noussut 110 metriä viimeisen jääkauden jälkeen.
Pyhän Olevin kirkko Nõvassa on yksi harvoista säilyneistä puukirkoista ja yksi Viron pienimmistä kirkoista. Kirkolle on ominaista puiset penkit, joissa on erilainen muotoilu miehille ja naisille.