Vasikaholmin ranta on Haapsalun toinen virallinen uimaranta Paralepan rannan lisäksi. Rannalla on pukukopit, wc ja puhdasta vettä. Kesäisin on avoinna jäätelökioski. Veden laatu ja puhtaus tarkastetaan kaksi kertaa kuussa, virallinen rantakausi on 1.6. – 31.8.

Hyvä tietää: Seuraa rannassa lippujen värejä:
* vihreä – uinti on vaaratonta ja veden lämpötila yli 18 ºC,
* keltainen – vaarallista lapsille ja vanhuksille,
* punainen – vaarallista kaikille, veden lämpötila alle 16 ºC.

1896–1897 valmistunut vanha hautausmaan kappelikirkko vihittiin Pyhän Aleksanteri Nevalaisen kunniaksi. Pietarilaisen arkkitehdin A. Krasovskin suunnitelman mukaan rakennukseen lisättiin moskovalaistyylinen telttakatto, jolla on pieni sipulikupoli, ja eteinen kellotornin kanssa.

Alkuperäinen akateemikko Šaubin piirustuksen mukaan valmistunut ikonostaasi sijaitsee nykyään Kiviõlin ortodoksikirkossa, johon se vietiin kirkon sulkemisen jälkeen 1962.

Hautausmaankirkkoa käytettiin ympäri vuoden hautajaiskirkkona. 1900-luvun puolessavälissä kirkkoon rakennettiin uuni ja kirkkoa alettiin käyttää talvikirkkona. Nykyään rakennusta käyttää Moskovan patriarkaatin Viron ortodoksisen kirkon Haapsalun Pyhän Magdalan Marian seurakunta.

Hestia Hotel Haapsalun edustalla, Väike viik -lahden rannalla Haapsalussa näet Juhan Raudseppin veistoksen Sauvanmurtaja (Kepimurdja). Teos esittää Haapsalussa sairaudestaan parantunutta miestä, joka katkaisee tarpeettomaksi käyneen sauvansa.

Hyvä tietää: vuonna 1992 Sauvanmurtaja-veistos varastettiin ja sahattiin neljäksi kappaleeksi. Varkaat pettyivät havaittuaan veistoksen olevan ontto, mutta silti he myivät sen romuksi. Onneksi kaikki kappaleet löydettiin ja veistos entistettiin.

Haapsalun Pyhän Johanneksen (Jaani kirik), viljamakasiinista rakennettu kaupunkilaiskirkko, joka on mainittu kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1513, on vuodesta 1524 toiminut jatkuvasti luterilaisena kirkkona. Kirkossa on Joachim Winterin vuonna 1630 tekemä kivinen alttariseinä, joka on harvinainen koko Pohjois-Euroopassa. Myös sen keskeinen aihe, Kristusta Getsemanen puutarhassa esittävä kohokuva, on poikkeuksellinen. Alttarin edustalla maassa on ensimmäisen tunnetun papin, Joachim Jacobin (1581–1587) hautakivi. Barokkityylinen puukaiverruksin koristeltu saarnatuoli on vuodelta 1707. Kirkon tornissa soi kaksi kelloa, joista vanhin on vuodelta 1590.

1700-luvulta peräisin oleva Nõvan Pyhän Olavin kirkko on rantakappelin tyyppinen kodikas puukirkko, joiden ikkunoissa olevat pergamenttikuvat ensisilmäyksellä tuntuvat aitoina lasimaalauksina. Nõvan kirkko on yksi Viron harvoista säilyneistä puukirkoista ja samalla myös yksi pienimmistä. Se on kooltaan vain 13,6 x 7,1 m.
Tutustu Nõvan kirkkomaalla kävellessäsi lähemmin sikäläisiin rautaristeihin. Paikallisten seppien käsityönä valmistamat ristit ovat kaikki omanlaisiaan. Nõvan kartanonrouva von Ungern-Sternbergin kerrotaan tehneen itse itselleen ristin. Mielenkiintoista tietää: kiinnostavia yksityiskohtia sisustuksessa ovat penkit, jotka on suunniteltu erikseen miehille ja naisille. Kirkon katolla on kukkoviiri. Urut rakensi G. Tekmann.

Purjealus Meeriin mahtuu enintään 5 matkustajaa.

Merimatkan pituuden voit valita itse. Tavallisesti se kestää 2-3 tuntia, jonka aikana voi käydä myös uimassa.
Jos on enemmän aikaa, voimme mennä Vormsiin/Rohukülaan jäätelölle tai tehdä lenkin Hobulaidin ympäri.

Kauemmas, esimerkiksi Heltermaan, Kärdlan, Roograhun, Dirhamin, Virtsun, Kuivastun, Sõrun tai Orjakun satamiin, menoon tulisi varata koko päivä. Voit tilata matkan myös yhteen suuntaan.
Voit ottaa omat ruoat ja juomat matkalle mukaan, aluksella on astiat.

Lihapalamme grillataan avotulella ja jäniksen lihamme valmistuu pitkäkorvan herkulliselle maulle mitä suurinta kunnioitusta osoittaen. Pizzamme saavat ruskeat reunansa erityisesti Italiasta tuodussa puulämmitteisessä pizzauunissa ja aivan omassa pastakoneessa valmistunut pastamme pesee kaupasta ostetun. Viinikellarimme on täynnä maukkaisiin ruokiin hyvin sopivia makuja ja oluemme on aina kylmää.

Runoilija Ernst Enno (1875-1934) muutti Haapsaluun vuonna 1919, kun hänet valittiin Läänemaan kouluneuvokseksi. Haapsalun kausi ei kuulu runoilijan tuotannon huippukausiin, mutta nimenomaan täällä hän kirjoitti suurimman osan parhaista lastenlauluistaan. Jos osut kävelemään Haapsalun rantaa pitkin, ohitat Ernst Ennon puiston ja patsaan.

Mielenkiintoista tietää: Ernst Ennon hauta löytyy Haapsalun Vanhalta hautausmaalta, jonka aarniopuiden alla on useiden tunnettujen kulttuurihenkilöiden viimeinen lepopaikka. Patsaan tekijänä on Roman Haavamägi, jonka tuotannosta suurimman osan muodostavat kuvanveistokset, mm. patsaat pääasiassa Haapsalussa.

Maailmankuulun lastenkirjailijan Astrid Lindgrenin kirjojen kuvittajan Ilon Wiklandin lapsuuskaupunki on Haapsalu. 1930-luvulla hän asui isovanhempiensa luona keltaisessa talossa Linda- ja Rüütli-katujen kulmassa. Wikland pakeni vuonna 1944 Ruotsiin. Haapsalun aika toi hänen piirustuksiinsa pikkukaupungin aiheita, Ilonin tuotannosta voi löytää Haapsalun puutalojen, linnanmuurien ja rautatieaseman kuvajaisia.

Kiinnostava tietää: Ilon Wikland lahjoitti lähes 800 alkuperäispiirustusta Haapsalun kaupungille ja niitä on nähtävillä Kooli-kadun galleriassa, jossa sijaitsee myös lasten teemapuisto Iloni Imedemaa. Ilon Wiklandin lapsuudenkoti on nähtävissä vain ulkopuolelta.

Rootsiturgin luota (Ruotsalaistorilta) alkaa Haapsalun pääkatu Karja (Karjankatu), jonka nimi on peräisin ajalta, jolloin tietä pitkin vietiin kaupunkilaisten eläimiä laitumelle. Rootsiturg oli vielä 1900-luvun alussa tyhjä kenttä, jolla käytiin kalakauppaa. Useat alueen tontit olivat vironruotsalaisten sukujen omistuksessa. 1930-luvulla kentälle tehtiin pieni viheralue, jossa oli julkinen kaivo. Kaivon koristeeksi tilattiin kuvanveistäjä Juhan Raudseppiltä veistos “Poika ja kala” (valmistui 1936).

Hyvä tietää: Suihkukaivon vierellä on nykyäänkin mukava ja romanttinen istuskelupaikka. Kesäisten festivaalien, Augustibluesin ja Valkoisen Daamin päivien aikaan Rootsiturgin kentälle pystytetään ulkoilmaesiintymislava.

Haapsalun merenpuoleisella kävelykadulla Promenadilla on taiteilija Roman Haavamäen tekemä aurinkokello. Kelloon on kuvattu ihmisen elämänkaari alkaen lapsuudesta ja päättyen keppiin nojaavaan vanhukseen. Promenadilla voit ihailla myös saman taiteilijan koristeellisia dolomiittirappusia ja koristepylväitä sekä mereen johtavia koristeportaita Kuursaal-paviljongin molemmin puolin.

Mielenkiintoista tietää: Aurinkokello näyttää paikallista aurinkoaikaa, joka on noin puolitoista tuntia jäljessä kesäajasta. Käy tarkastamassa onko oma kellosi tarkasti ajassa.

Tsaarinaikainen Ristin vesitorni kuuluu Ristin rautatieasemarakennukseen. Rautatieasema perustetiin rautatien kanssa vuonna 1904, asemarakennus valmistui vuotta myöhemmin ja vesitorni rakennettiin ilmeisesti samoihin aikoihin.

Vesitornin tarkoituksena oli höyryvetureiden varustaminen vedellä. Tornin yläosassa oli vesisäiliö, alaosassa vedenlämmitin eli kattila, jolla tornia lämmitettiin veden jäätymisen estämiseksi säiliössä.

Historiallisia kierreportaita pitkin voi mennä vesisäiliölle. Ensimmäisessä kerroksessa voi tutustua aikakauden työvälineisiin ja näyttelyyn, joka kuvaa työtä vesitornissa.