Saaren retkipolku sijaitsee Silman luonnonsuojelualueen rajalla.
Sutlepan meren rannalla olevalta pysäköintialueelta alkavalla retkipolulla on näköalatasanne ja näkötorni. Keväisin voit seurata tuhansien vesilintujen elämää, tietotauluista saat tietoja Silman luonnonsuojelualueesta

Haapsalu piispanlinnan pihan vetonaula on suuressa vallihaudassa sijaitseva lastenpuisto keskiaikaisvaikutteisine houkutuksineen.
Sinua odottavat linnoitus, laiva, kivenheitin, hämähäkki, puomi, erilaiset keinut ja paljon muuta.

Lastenpuisto kuten linnan ulkoalue on ilmainen ja se sopii kaikenikäisille.

Viron apostolinen ortodoksinen Haapsalun Maria-Magdaleenan kirkko sijaitsee Haapsalun Promenadilla. Myös Venäjän tsaari Nikolai I:n perhe oli paikalla vuonna 1852 rakennetun pyhäkön avajaisissa. Nykyisessä muodossaan kirkko on entisöity ja avattu ortodoksisena pyhäkkönä vuodesta 2001 lähtien. Kirkko on avoinna sunnuntaisin klo 9-12, muina aikoina olisi hyvä ilmoittaa toiveesta etukäteen. Kirkon ikkunoissa on lasimaalaustaiteilijan Dolores Hoffmannin suunnittelemat lasimaalaukset. Taiteilija Ilon Wikland asui vuosina 1938-1944 isoäitinsä ja isoisänsä kanssa pappilassa osoitteessa Linda 2.

Suojelualueen tavoitteena on suojella Vormsin harvinaisia maisemia, perintöä, kulttuuria ja kasveja. Vormsin rannikon kaksi kansainvälisesti merkittävää lintualuetta Hullon ja Svibyn lahdet sekä Harin kurkku rantaniittyineen ja luotoineen on nimetty Englannin kuninkaallisen lintujensuojelujärjestön tutkimusalueeksi.
Mielenkiintoiset paikat:
Hullon lahti on lintujen pesintä- ja levähdyspaikka, jossa näkyy keväisin tuhansia lapasotkia, alleja, sorsia, valkoposkihanhia sekä kahlaajia. Rumpon niemi on Virossa ainutlaatuisten ja harvinaisten tundralle tyypillisten jäkälien kasvualue. Tutustu myös Rälbyn rämeeseen, Dibyn niemeen, Saxbyn rantaan ja Prästviigin järveen.

1200-luvulta peräisin olevan Kullamaan kirkon sisustuksen huomionarvoisia yksityiskohtia ovat saarnastuoli, lyhdyt, urut, alttaritaulu, H. Gösekenin hautakirjoitus sekä riemukaarien ryhmä.

Kirkkomaalla on Viron vanhin rengasristi, johon on hakattu teksti Sitta Kodt Matz. Tarinan mukaan Matz (eli Mats) olisi kerännyt hevosten jätöksiä lannoittaakseen niillä peltoa. Lannoitettu pelto oli antanut hyvän ruissadon ja Matsista oli tullut niin rikas, että hän antoi haudata itsensä kirkkomaalle.

Kirkkomaalla lepää myös Viron ensimmäinen ammattilaissäveltäjä Rudolf Tobias (1873–1918).

Lähistöllä on Kullamaan Rohumägi, lähes 2 000 m²:n kokoinen virolaisten linnanvuori 1000–1100-luvulta. Kullamaalta ovat peräisin myös vanhimmat säilyneet viron kielen tunnusmerkit.

Haapsalun kylpyläkaupungin tsaarivallan vuosilta kuuluisaa loistoa heijastuu pitkin merenrantaa kulkevalla promenadilla, jonka helmenä pidetään puupitsistä upeata Kaivohuonetta. Rantakatua kävelessäsi saat tarkistaa kellosi auringonkellolla sekä levätä maailmankuuluun säveltäjän Tshaikovskin istuinpenkillä.
Kiinnostavaa lisätietoa: Promenaadikatu alkaa eksoottisen nimiseltä Afrikan rannalta ja johtaa aikoinaan täällä toimineen kahvilan mukaisest nimensä saaneelle suklaa-promenadille. Promenadilta löytyy lasten leikkikenttä sekä kaupungin ainut lintuasema. Laululavan takaa löydät Haapsalun hoitomudan käyttöönottajan Carl Hunniuksen muistopatsaan.

Läänemaalla Noarootsin kunnassa sijaitseva Spithamin kylä on vanha rantaruotsalaisten asuinpaikka, jota ympäröivissä metsissä on paljon marjoja ja sieniä, meressä kalaa ja ympäristön raikkaassa ilmassa paljon lintuja.

Nämä kaksi huolella ja rakkaudella rakennettua hirsimökkiä on asetettu juuri tänne Läänemaan täydelliseen villiin luontoon, jotta lomasi olisi täydellinen. Spithamin lomamökit on sisustettu juuri niihin suunnitelluin ja ainutlaatuisena käsityönä valmistetuin kalustein.

Tule kuuntelemaan hiljaisuutta!

1896–1897 valmistunut vanha hautausmaan kappelikirkko vihittiin Pyhän Aleksanteri Nevalaisen kunniaksi. Pietarilaisen arkkitehdin A. Krasovskin suunnitelman mukaan rakennukseen lisättiin moskovalaistyylinen telttakatto, jolla on pieni sipulikupoli, ja eteinen kellotornin kanssa.

Alkuperäinen akateemikko Šaubin piirustuksen mukaan valmistunut ikonostaasi sijaitsee nykyään Kiviõlin ortodoksikirkossa, johon se vietiin kirkon sulkemisen jälkeen 1962.

Hautausmaankirkkoa käytettiin ympäri vuoden hautajaiskirkkona. 1900-luvun puolessavälissä kirkkoon rakennettiin uuni ja kirkkoa alettiin käyttää talvikirkkona. Nykyään rakennusta käyttää Moskovan patriarkaatin Viron ortodoksisen kirkon Haapsalun Pyhän Magdalan Marian seurakunta.

1700-luvulta peräisin oleva Nõvan Pyhän Olavin kirkko on rantakappelin tyyppinen kodikas puukirkko, joiden ikkunoissa olevat pergamenttikuvat ensisilmäyksellä tuntuvat aitoina lasimaalauksina. Nõvan kirkko on yksi Viron harvoista säilyneistä puukirkoista ja samalla myös yksi pienimmistä. Se on kooltaan vain 13,6 x 7,1 m.
Tutustu Nõvan kirkkomaalla kävellessäsi lähemmin sikäläisiin rautaristeihin. Paikallisten seppien käsityönä valmistamat ristit ovat kaikki omanlaisiaan. Nõvan kartanonrouva von Ungern-Sternbergin kerrotaan tehneen itse itselleen ristin. Mielenkiintoista tietää: kiinnostavia yksityiskohtia sisustuksessa ovat penkit, jotka on suunniteltu erikseen miehille ja naisille. Kirkon katolla on kukkoviiri. Urut rakensi G. Tekmann.

Haapsalun Pyhän Johanneksen (Jaani kirik), viljamakasiinista rakennettu kaupunkilaiskirkko, joka on mainittu kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1513, on vuodesta 1524 toiminut jatkuvasti luterilaisena kirkkona. Kirkossa on Joachim Winterin vuonna 1630 tekemä kivinen alttariseinä, joka on harvinainen koko Pohjois-Euroopassa. Myös sen keskeinen aihe, Kristusta Getsemanen puutarhassa esittävä kohokuva, on poikkeuksellinen. Alttarin edustalla maassa on ensimmäisen tunnetun papin, Joachim Jacobin (1581–1587) hautakivi. Barokkityylinen puukaiverruksin koristeltu saarnatuoli on vuodelta 1707. Kirkon tornissa soi kaksi kelloa, joista vanhin on vuodelta 1590.

Pürksin kartanorakennus sijaitsee kunnan keskuksessa Pürksin kylässä. Se on rakennettu 1800-luvulla. Kartano kuului vuoteen 1919 saakka Ungern-Sternbergien suvulle, sen jälkeen kartanossa sijaitsi Pürksin maatalous- ja työväenopisto. Rakennus restauroitiin vuosina 1989–1995, ja tällä hetkellä siellä toimii Noarootsin lukio. Pürksin puisto on rauhoitettu. Puistossa kasvaa valkoinen pyökki ja ainutlaatuinen lehmusympyrä. Tutustu myös muutamiin säilyneisiin sivurakennuksiin, esimerkiksi päärakennuksen edessä, aukion reunalla sijaitsevaan pieneen aittaan ja vaunutallirakennukseen.

Haapsalun keskustasta parin kilometrin päässä sijaitsevasta Uuemõisan kartanosta on ensimmäinen maininta vuodelta 1539, jolloin se oli piispankartano. 1600-luvulla de la Gardien suvulle kuuluneen kartanon viimeinen omistaja ennen luovutusta oli ruhtinatar Jevgenija Shahhovskaja. Kartanon myöhäisklassistinen kaksikerroksinen päärakennus valmistui vuonna 1833. Rakennus rakennettiin 1920-luvulla uudelleen Karl Burmanin piirustusten mukaisesti. Siihen rakennettiin lisäksi mm. pitkät yksikerroksiset siipirakennukset. Siten muodostui erityisen pitkä rakennus.

Rakennuksessa sijaitsee nykyään Uuemõisan lastentarha ja alakoulu. Kartanon valkoinen sali on hyvä konserttipaikka.