Haapsalun urheilutalo on moderni urheilukeskus, jossa voi pelata sekä koripalloa, lentopalloa että tennistä sisähallissa ja lämpimällä säällä ulkostadionilla. Urheilutalossa on kuntosali, aerobicsali, sisäpyöräilysali ja miekkailusali.
Stadioniin kuuluvat:
* yleisurheilustadion
* täysimittainen jalkapallokenttä
* tekonurmipäällysteinen jalkapallokenttä
* puulattiainen ulkokoripallokenttä
* nurmi- ja lentopallokenttä
* 2 tenniskenttää
* voimistelutelineet
* katoksellinen katsomo ja penkit enintään 900 katselijalle.

Keskuksessa on hostelli ja vieressä Haapsalun vesipuisto.

Läänemaan terveystie on Riisipere–Haapsalu–Rohuküla-radan ratapenkereelle rakennettu lähes 60 kilometrin pituinen tie jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Tie on merkitty kilometripylväin ja 100 metrin välein merkkikivin. Tutustu Haapsalun ja Rohukülan välillä tien lähellä sijaitseviin Ungrun linnan raunioihin ja Kiltsin vanhaan lentokenttään. Haapsalun ja Ristin välillä kannattaa tutustua Laikmaan ja Koelan museoihin ja Lääne-Nigulan kirkkoon sekä Ristin seudulla Marimetsan rämeeseen.
Hyvä tietää: Tiellä on kova päällyste, ajaminen on turvallista, ja tie on vähäliikenteinen.

Vormsin saarella sijaitsevasta Rumpon kylästä kulkee samannimisen niemen kärkeen 6,7 km pituinen vaellusreitti.
Reitillä olevilta tasanteilta avautuu näkymät Hullon ja Svibyn lahdille ja luodoille, jotka ovat vesilintujen pesimä- ja muuttopaikkoja. Rumpon niemimaalla kasvaa myös harvinaista tundramaista jäkälää.

Haapsalun taidekoulun galleriat tarjoavat monipuolisia näyttelyitä sekä koulun oppilailta että muualta tulevilta taiteilijoilta. Näyttelyt vaihtuvat 3-4 viikon välein. Haapsalun taidekoulu hallinnoi kolmea erityyppistä galleriaa: talo-, piha- ja kellarigalleria, joista ensimmäinen on avoinna ympärivuotisesti, toinen huhtikuusta alkaen ja viimeiseen voi tutustua toukokuusta alkaen.

Meren rannan promenadille 1800-luvun lopussa rakennetut Kuursaal ja Kõlakoda-soittolava ovat ainoat rakennukset Virossa, joissa on säilynyt alkuperäiset puiset pitsikoristeet. Kuursaal oli 1900-luvun alkupuoliskolla ja on vielä nykyäänkin yksi Haapsalun kesänviettokulttuurin keskipisteitä. Mielenkiintoista tietää: vuonna 1898 rakennus seisoi alkujaan melkein kokonaan meressä, myöhemmin rakennuksen päädyissä olleet pienet lahdenpoukamat täytettiin ja rantapengerrys sai nykyisen muotonsa. Kuursaal soittolavoineen oli Venäjän keisarihuoneen ja Pietarin yläluokan suosimia paikkoja. Neuvostoaikana Kuursaalia käytettiin varastona.
Kulttuurimuistomerkkien valtiollinen rekisteri.

1300-luvulta peräisin oleva Vormsin kirkko on saaren historian ja kulttuurin tärkein muistomerkki. Se sijaitsee saaren keskuksessa Hullossa. Kirkko seisoi pitkään tyhjillään ruotsalaisten paettua saarelta II maailmansodan lopussa. Kirkko vihittiin uudelleen käyttöön vuoden 1900 olavinpäivänä.
Tutustumisen arvoisia ovat omaperäinen, pohjapiirrokseltaan ruudun muotoinen kirkkosali sekä alttaritilan katon vanhat kattomaalaukset.
Mielenkiintoista tietää:
* Vormsin ensimmäinen kirkko oli puukirkko.
* Vormsin Pyhän Olavin kirkon tuntomerkki on tornin puuttuminen. Kirkonkello riippuu oven yläpuolella korkean katonharjan alla.
* Kirkon portilla on kaksi jykevää mäntyä, joiden alla on sijainnut häpeäpaalu.

Viron taidehistorian merkkihenkilön, Firenzen taideakatemian kunniajäsenen Evald Okasin teoksia löytyy sekä Viron että muiden maiden taidemuseoiden kokoelmista. Museo on elävöittänyt Haapsalun taide-elämää jo vuodesta 2003 lähtien. Suurimpana vetonaulana on jatkuvasti uusittava perusnäyttely sekä erilaiset näyttelyt museon galleriassa.

Mielenkiintoista tietää: 1800-luvun keskipaikkeilla krouviksi rakennetussa talossa on omaperäinen henki. Osallistu myös jännittäville taidekursseille ja nauti mielenkiintoisista tapahtumista. Vuodesta 1939 lähtien Evald Okasin teokset ovat olleet esillä 50 henkilökohtaisessa näyttelyssä.

Saare kartanorakennuksessa sijaitseva museo on paroni Gustav von Rosenin vuonna 1995/96 uusima entisen hevosentallin (18-luku) rauniosta. Lyckholmissa saat yleiskatsauksen Noarootsin historiasta, pääpaino on suunnattu Viron Tasvallan vuosiin 1918–40. Näytillä on myös taloustarvikkeita ja työkaluja, joita käytettiin tuolloin peltotöissä ja jotka painotta hyvää maatalousalaista yhteistyötä Lyckholmissa asuvien virolaisten, ruotsalaisten, saksalaisten ja suomalaisten keskuudessa. Hyvä tietää: Oletko nähnyt siluurin ajanjaksoon kuuluvia kivettymiä ja fossiileja? Tule katsomaan!

Saunakeskuksesta löydät SPA-lämmitetyn ulkoaltaan, merivesi- ja hieronta-altaat sekä lasiseinien peittämän lepotilan. Virkistystä ja hemmottelua tarjoavat suomalainen, höyry-, suola-, infrapunasauna ja sanarium. Suosittelemme ottamaan mukaan uimavaatteet, pyyhkeen, aamutakin ja kumiset rantatossut, näin koet olosi mukavaksi. Voit myös rentoutua yksityisessä Meresaun-loungessa. Hyvä tietää: hintaan kuuluu 3 tunnin vierailu.

Rooslepan kappelin rauniot ja hautausmaa ovat peräisin 1600-luvulta. Kappeli rakennettiin alun perin puusta, nykyinen kivikappeli on peräisin vuodelta 1834. Kappeli raunioitui toisen maailmansodan jälkeen, mutta nykyään se on täysin entisöity ja vihitty uudelleen käyttöön elokuussa 2007. Kappelissa on uusi kellotorni palloineen ja tuuliviireineen. Tuuliviirissä on kuvattu valas, jonka suu on auki.
Mielenkiintoista tietää: Sisäänkäynnin luona kappelin sisällä oleva kivi odotti kymmenen vuotta, ennen kuin se asennettiin alkuperäiseen paikkaansa. Kivestä tekee erityisen nykyisen Ruotsin kuninkaan isäisän nimikirjoitus vuodelta 1932.

Haapsalussa sijaitseva museo esittelee vironruotsalaisten tuhat vuotista asutusta Virossa. Ruotsin kuninkaan avaamassa talossa voi tutustua tämän kansansirpaleen omaperäiseen kulttuuriperintöön ja nähdä 20 metriä pitkän kirjotun peiton, joka kuvaa vironruotsalaisten elämää. Siinä on yksityiskohta, jossa ruotsalaiset talonpojat ostavat vuonna 1345 Padisen luostarilta 34 hopeamarkalla Suur-Pakrin saaren. Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa kehui kehumistaan tätä kuvapeittoa! Lisäksi järjestetään muita mielenkiintoisia tapahtumia ja teemapäiviä.
Hyvä tietää: Museolla on rakennettu ja esillä useita vironruotsalaisille ominaista perinteistä puuvenettä.

Taiteilija Ants Laikmaa syntyi 5.5.1866 Vigalan kunnassa, Läänemaalla.

Hän opiskeli maalausta Pietarissa ja Düsseldorfin taideakatemiassa, hänen suosikkityylinsä oli pastelli. Hän maalasi pääasiassa maisemia ja potretteja virolaisista oppineista ja Länsi-Viron talonpojista.

Laikmaan viimeinen koti oli Läänemaalla, Kadarpikun kylässä. Talo on rakennettu taiteilijan omien piirustusten mukaan ja sitä ympäröi erittäin kaunis luonnonpuisto.

Talomuseon ensimmäisessä kerroksessa on taiteilijan elämästä kertova näyttely. Yläkerrassa ovat ateljee sekä työ- ja makuuhuone henkilökohtaisine ja etnograafisine esineineen.