Haapsalun taidekoulun galleriat tarjoavat monipuolisia näyttelyitä sekä koulun oppilailta että muualta tulevilta taiteilijoilta. Näyttelyt vaihtuvat 3-4 viikon välein. Haapsalun taidekoulu hallinnoi kolmea erityyppistä galleriaa: talo-, piha- ja kellarigalleria, joista ensimmäinen on avoinna ympärivuotisesti, toinen huhtikuusta alkaen ja viimeiseen voi tutustua toukokuusta alkaen.

Haapsalu Kuursaal on Viron ainoa säilynyt 1800-luvun merenrantakohde, joka rakennettiin vuonna 1898 lomakaupungin sydämessä sijaitsevalle  . Puurakennuksen romanttinen arkkitehtuuri ja rikkaat yksityiskohdat heijastavat sen ajan lomakulttuuria, jolloin Haapsalu oli suosittu lomakohde Venäjän keisarilliselle hoville ja Pietarin yläluokalle. Alun perin Kuursaal sijaitsi lähes kokonaan meren rannalla – rakennuksen päissä oli pieniä lahtia, jotka myöhemmin täytettiin ja rantaviiva vahvistettiin nykyiseen muotoonsa.

Yhdessä viereisen konserttilavan kanssa Kuursaal muodostaa ainutlaatuisen kokonaisuuden, joka oli Haapsalun sosiaalisen elämän keskus 1900-luvun alussa ja on sitä edelleen. Neuvostoliiton aikana rakennus rapistui ja sitä käytettiin varastona, mutta myöhemmin se kunnostettiin entiseen loistoonsa. Kuursaalin sisustus yhdistää ranskalaisen eleganssin ja historiallisen brasserie-tyylin moderniin sisustukseen.

Nykyään Kuursaalissa on ravintola, jossa voi nauttia aterian merinäköalalla historiallisessa tunnelmassa.

1300-luvulta peräisin oleva Vormsin kirkko on saaren historian ja kulttuurin tärkein muistomerkki. Se sijaitsee saaren keskuksessa Hullossa. Kirkko seisoi pitkään tyhjillään ruotsalaisten paettua saarelta II maailmansodan lopussa. Kirkko vihittiin uudelleen käyttöön vuoden 1900 olavinpäivänä.
Tutustumisen arvoisia ovat omaperäinen, pohjapiirrokseltaan ruudun muotoinen kirkkosali sekä alttaritilan katon vanhat kattomaalaukset.
Mielenkiintoista tietää:
* Vormsin ensimmäinen kirkko oli puukirkko.
* Vormsin Pyhän Olavin kirkon tuntomerkki on tornin puuttuminen. Kirkonkello riippuu oven yläpuolella korkean katonharjan alla.
* Kirkon portilla on kaksi jykevää mäntyä, joiden alla on sijainnut häpeäpaalu.

Maailmankuulun virolaisen taideklassikon Evald Okasin (1915-2011) museo Haapsalussa on ainutlaatuinen kulttuurikeskus, joka esittelee suuren virolaisen taidehistorioitsijan ja hänen perheensä työtä.

Yksityisen museon pohjakerroksessa on vaihtuvia näyttelyitä, muun muassa maalauksia 1960- ja 1980-luvuilta. Toisessa kerroksessa on pysyvä näyttely taiteilijan töistä hänen nuoruudestaan elämänsä loppuun. Näyttelyiden lisäksi museo järjestää taidekursseja, konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia, jotka tarjoavat elämyksiä sekä paikallisille asukkaille että vierailijoille.

Taide elää Haapsalussa – tule tutustumaan Evald Okasin museoon!

Saare kartanorakennuksessa sijaitseva museo on paroni Gustav von Rosenin vuonna 1995/96 uusima entisen hevosentallin (18-luku) rauniosta. Lyckholmissa saat yleiskatsauksen Noarootsin historiasta, pääpaino on suunnattu Viron Tasvallan vuosiin 1918–40. Näytillä on myös taloustarvikkeita ja työkaluja, joita käytettiin tuolloin peltotöissä ja jotka painotta hyvää maatalousalaista yhteistyötä Lyckholmissa asuvien virolaisten, ruotsalaisten, saksalaisten ja suomalaisten keskuudessa. Hyvä tietää: Oletko nähnyt siluurin ajanjaksoon kuuluvia kivettymiä ja fossiileja? Tule katsomaan!

Rooslepan kappelin rauniot ja hautausmaa ovat peräisin 1600-luvulta. Kappeli rakennettiin alun perin puusta, nykyinen kivikappeli on peräisin vuodelta 1834. Kappeli raunioitui toisen maailmansodan jälkeen, mutta nykyään se on täysin entisöity ja vihitty uudelleen käyttöön elokuussa 2007. Kappelissa on uusi kellotorni palloineen ja tuuliviireineen. Tuuliviirissä on kuvattu valas, jonka suu on auki.
Mielenkiintoista tietää: Sisäänkäynnin luona kappelin sisällä oleva kivi odotti kymmenen vuotta, ennen kuin se asennettiin alkuperäiseen paikkaansa. Kivestä tekee erityisen nykyisen Ruotsin kuninkaan isäisän nimikirjoitus vuodelta 1932.

Haapsalussa sijaitseva museo esittelee vironruotsalaisten tuhat vuotista asutusta Virossa. Ruotsin kuninkaan avaamassa talossa voi tutustua tämän kansansirpaleen omaperäiseen kulttuuriperintöön ja nähdä 20 metriä pitkän kirjotun peiton, joka kuvaa vironruotsalaisten elämää. Siinä on yksityiskohta, jossa ruotsalaiset talonpojat ostavat vuonna 1345 Padisen luostarilta 34 hopeamarkalla Suur-Pakrin saaren. Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa kehui kehumistaan tätä kuvapeittoa! Lisäksi järjestetään muita mielenkiintoisia tapahtumia ja teemapäiviä.
Hyvä tietää: Museolla on rakennettu ja esillä useita vironruotsalaisille ominaista perinteistä puuvenettä.

Taiteilija Ants Laikmaa syntyi 5.5.1866 Vigalan kunnassa, Läänemaalla.

Hän opiskeli maalausta Pietarissa ja Düsseldorfin taideakatemiassa, hänen suosikkityylinsä oli pastelli. Hän maalasi pääasiassa maisemia ja potretteja virolaisista oppineista ja Länsi-Viron talonpojista.

Laikmaan viimeinen koti oli Läänemaalla, Kadarpikun kylässä. Talo on rakennettu taiteilijan omien piirustusten mukaan ja sitä ympäröi erittäin kaunis luonnonpuisto.

Talomuseon ensimmäisessä kerroksessa on taiteilijan elämästä kertova näyttely. Yläkerrassa ovat ateljee sekä työ- ja makuuhuone henkilökohtaisine ja etnograafisine esineineen.

Haapsalun raatihuone kutsuu tutustumaan kaupungin lähes 190-vuotiseen kylpylähistoriaan. Elämyksellinen ja moderni näyttely kertoo, kuinka pienestä merenrantakaupungista kasvoi arvostettu kylpyläkohde, joka houkutteli kesävieraita, taiteilijoita ja sivistyneistöä eri puolilta Eurooppaa.

Museossa pääset tutustumaan kylpyläkulttuurin syntyyn, mutahoitojen ja rantapromenadin historiaan sekä siihen, miten kylpyläelämä vaikutti Haapsalun arkkitehtuuriin, elämäntapaan ja ainutlaatuiseen tunnelmaan. Näyttelyissä vanhat valokuvat, esineet, tarinat ja historialliset yksityiskohdat herättävät henkiin entisaikojen elegantin kesäkaupungin.

Pysyvän näyttelyn lisäksi Haapsalun raatihuoneen näyttelytiloissa järjestetään vaihtuvia taide- ja teemanäyttelyitä, jotka tarjoavat uutta nähtävää niin paikallisille kuin matkailijoillekin.

Haapsalun raatihuone on paikka, jossa historia, kulttuuri ja kaupungin ainutlaatuinen kylpylätunnelma kohtaavat.

1500-luvulla rakennettu Noarootsin kirkko edustaa myöhäistä gotiikkaa. Punamullan värinen lautakatto on silmiinpistävä. Kirkko on yksi Viron kolmesta lautakattoisesta kirkosta. Kirkon seinät on rakennettu kalkkikivestä ja luonnonkivistä. Keskiajalla kirkko toimi myös linnoituskirkkona.
Kirkon sisustuksessa kannattaa huomioida kasteallas, barokkityylinen saarnastuoli ja kalkkikivestä veistetty barokkityylinen epitafi pappi Martin Winterille.
Mielenkiintoista tietää:
Sisäänkäynnin vieressä on kivi, jossa on nykyisen Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan nimikirjoitus. Hän vieraili Noarootsissa vuonna 1992. Tien toisella puolella on Läänemaan vanhin puurakennus: 1600-luvulta peräisin oleva pappilarakennus.

Kolmelta puolelta meren ympäröimä Haapsalu mahtuu 10,59 neliökilometrin kokoiselle maa-alueelle. Vanhakaupunki sijaitsee niemessä, jossa on kaksi harjannetta, ja jatkuu luoteessa mantereeseen yhdistyneenä luotojonona, saarekkeina. Saarekkeiden välissä on matalat vesialueet Suur ja Väike Viik (Suuri ja Pieni lahti).
Haapsalun miljööltään arvokas vanhakaupunki jakautuu keskiaikaiseen alueeseen ja 1900-luvun alun kylpyläalueeseen. Keskiaikaiseen osaan kuuluvat piispanlinnan alue sekä keskiaikainen Kooli-, Jaani-, Vee-, Linda-, Rüütli- ja Väike-Mere-katujen muodostama katuverkosto ja rakennukset. Sitä ympäröivät kylpyläelämän huippukaudelta peräisin olevien puupitsein koristeltujen talojen vyöhyke, Promenadi, Afrikan ranta ja puistot..

Haapsalun kaupungingallerian tavoitteena on esitellä ja virkistää sekä Haapsalun että koko Viron taide-elämää. Haapsalun kulttuurikeskuksessa sijaitsevat, vuonna 2010 peruskorjatut tilat ovat avarat ja valoisat. Ne soveltuvat maalaus-, grafiikka-, valokuva- ja keramiikkataiteen sekä muiden taiteiden näyttelyjen järjestämiseen.