Osmussaaren luonto ja asutushistoria ovat mielenkiintoisia. Saarta asuttivat vuosisatojen ajan rantaruotsalaiset, toisen maailmansodan jälkeen Osmussaar oli suljettu raja-alue, jossa oli Neuvostoliiton sotilastukikohta.
Saaren pituus on 4,8 km, leveys 1,6 km, korkein kohta 8 metriä. Osmussaaren arvellaan nousseen merestä 3000 vuotta sitten. Maastosta tekevät omaperäisen rantatörmä, breksialohkareet, laajat somerikkovallialueet ja katajikot.
Saaren luoteiskärjen rantatörmällä on raidallinen rautabetonimajakka, joka on rakennettu vuonna 1954 ja jonka huipulle voi mennä vuodesta 2019 alkaen.

Haapsalun kaupungin sydämessä pääkadulla sijaitsevasta viihtyisästä Lijan puodista löydät Viron käsityömestarien valmistamia tuotteita ja myös omaa tuotantoa, joka on valmistettu juuri Haapsalussa. Ainutlaatuinen käsityö sopii kodin kaunistamiseen tai lahjaksi, matkamuistot muistuttamaan vierailusta Haapsalussa.
Odotamme sinua ilolla!

Haapsalussa sijaitsee jännittävä innovaatiokeskus INNOKAS, jonne on odotettu viettämään hauskasti aikaa perheet aina pikkulapsista mieleltään nuoriin isovanhempiin, yksinäiset sudet, päiväkoti- ja kouluryhmät. INNOKAS suosii itse tekemistä keksimisen ja tutkimisen kautta, vierailijat voivat kokeilla luonnonlakeja omin käsin.

Innokasin ahkera henkilöstö yrittää saada kaikki kiinnostuneet luomaan jotain itse jännittävällä toiminnalla ja tutkimaan maailman lakeja kokeillen.
Robotiikan lisäksi voi astua virtuaaliseen todellisuuteen ja kokeilla 3D-tulostusta.
Kaiken lisäksi INNOKASISSA voi myös järjestää syntymäpäiviä ja yritystapahtumia.

Haapsalun piispanlinna on 1200-luvulla perustettu arkkitehtoninen helmi, joka toimi aina 1600-luvun loppuun asti paikallisten viranomaisten asuntona. Päälinnoituksessa sijaitsevassa museossa on oleellisella sijalla linnoituksen itsensä historia. Esitellään linnoituksen rakennustarinaa, Haapsalun kaupungin syntyä sekä Saare-Läänen hiippakunnan hallitsijoiden ja alueen asukkaiden elämää. Jotta vierailijat ymmärtäisivät tuota aikaa paremmin, he voivat tietenkin kokeilla itse erilaisia mekanismeja. Muureilla kulkevat käytävät kutsuvat vierailijan katselemaan linnoitusta ja maalauksellista Haapsalua aivan uudelta, kaupungin korkeimmalta tasolta.

Tsaarinaikainen Ristin vesitorni kuuluu Ristin rautatieasemarakennukseen. Rautatieasema perustetiin rautatien kanssa vuonna 1904, asemarakennus valmistui vuotta myöhemmin ja vesitorni rakennettiin ilmeisesti samoihin aikoihin.

Vesitornin tarkoituksena oli höyryvetureiden varustaminen vedellä. Tornin yläosassa oli vesisäiliö, alaosassa vedenlämmitin eli kattila, jolla tornia lämmitettiin veden jäätymisen estämiseksi säiliössä.

Historiallisia kierreportaita pitkin voi mennä vesisäiliölle. Ensimmäisessä kerroksessa voi tutustua aikakauden työvälineisiin ja näyttelyyn, joka kuvaa työtä vesitornissa.

Haeskan keramiikka on keramiikkapaja Matsalun lahden pohjoisrannalla, jossa asuu ja työskentelee keraamikko Margit Mald.
Yleensä Margitin työt ovat käytännön esineitä arkielämästä, jotka on poltettu korkeassa 1260 asteen lämmössä. Taiteilijan periaatteena on luoda yksinkertaisia teoksia, jotka alkavat elää yhdessä ruoan kanssa luoden positiivisia tunteita. Löytyy myös ainutlaatuista keramiikkaa, joka antaa mahdollisuuden leikitellä materiaalilla, muodolla ja tekniikalla.

Saxbyn majakan 27 metrin korkeudella vilkkuva valo valvoo pääsyä Väinameren saaristoon ja on tärkeä maamerkki Vormsin kulttuurimaisemissa. Vuonna 1864 valmistunut torni on vanhin Gordonin järjestelmän mukaan valurautaosista koottu majakka. Torni on rakennettu samaan aikaan Kihnun ja Virtsun majakan kanssa ja näyttää niiden kaltaiselta, siksi kihnulainen tarina majakoiden rakentamisesta kertoo, että niitä on maailmassa vain kolme: Kihnussa, Vormsissa ja meren pohjassa, koska kolmas torni sanotaan kadonneen merimatkalla tuntemattomaan paikkaan.
Majakka on avoinna vierailijoille, ja sen huipusta avautuu kaunis näköala Vormsin luoteisrannikolle.

Vormsi on saari, jossa vuosisatojen ajan asui ruotsalaisia. Aikaisimmat tunnetut dokumentit kertovat asutuksesta jo 1200-luvulla. Vormsi oli ruotsinkielinen saari, jossa esimerkiksi vuonna 1934 asui 2393 ruotsalaista ja 122 virolaista.
Vormsin maatilamuseo on tyypillinen II maailmansotaa edeltävä Vormsin ruotsalainen maatila kaikella siihen liittyvällä. Maatila on kunnostettu vanhojen kuvien ja kirjallisten lähteiden ja tietysti Vormsilla syntyneiden ja sotaa Ruotsiin paenneiden vormsilaisten muistojen perusteella. Museossa on myynnissä vormsilaista käsityötä, matkamuistoja ja Vormsiin liittyviä kirjoja.

Haapsalun taidekoulun galleriat tarjoavat monipuolisia näyttelyitä sekä koulun oppilailta että muualta tulevilta taiteilijoilta. Näyttelyt vaihtuvat 3-4 viikon välein. Haapsalun taidekoulu hallinnoi kolmea erityyppistä galleriaa: talo-, piha- ja kellarigalleria, joista ensimmäinen on avoinna ympärivuotisesti, toinen huhtikuusta alkaen ja viimeiseen voi tutustua toukokuusta alkaen.

Meren rannan promenadille 1800-luvun lopussa rakennetut Kuursaal ja Kõlakoda-soittolava ovat ainoat rakennukset Virossa, joissa on säilynyt alkuperäiset puiset pitsikoristeet. Kuursaal oli 1900-luvun alkupuoliskolla ja on vielä nykyäänkin yksi Haapsalun kesänviettokulttuurin keskipisteitä. Mielenkiintoista tietää: vuonna 1898 rakennus seisoi alkujaan melkein kokonaan meressä, myöhemmin rakennuksen päädyissä olleet pienet lahdenpoukamat täytettiin ja rantapengerrys sai nykyisen muotonsa. Kuursaal soittolavoineen oli Venäjän keisarihuoneen ja Pietarin yläluokan suosimia paikkoja. Neuvostoaikana Kuursaalia käytettiin varastona.
Kulttuurimuistomerkkien valtiollinen rekisteri.

1300-luvulta peräisin oleva Vormsin kirkko on saaren historian ja kulttuurin tärkein muistomerkki. Se sijaitsee saaren keskuksessa Hullossa. Kirkko seisoi pitkään tyhjillään ruotsalaisten paettua saarelta II maailmansodan lopussa. Kirkko vihittiin uudelleen käyttöön vuoden 1900 olavinpäivänä.
Tutustumisen arvoisia ovat omaperäinen, pohjapiirrokseltaan ruudun muotoinen kirkkosali sekä alttaritilan katon vanhat kattomaalaukset.
Mielenkiintoista tietää:
* Vormsin ensimmäinen kirkko oli puukirkko.
* Vormsin Pyhän Olavin kirkon tuntomerkki on tornin puuttuminen. Kirkonkello riippuu oven yläpuolella korkean katonharjan alla.
* Kirkon portilla on kaksi jykevää mäntyä, joiden alla on sijainnut häpeäpaalu.

Venäjän tsaarin määräyksestä v. 1904 Haapsaluun rakennetulla rautatieasemalla toimiva museo esittelee Viron rautateiden ja viestintäyhteyksien historiaa.

Aseman edessä voi tarkastella vaunuja ja vetureita, mm. Viron vanhinta museoitua höyryveturia ja ainoaa säilynyttä DR1-sarjan dieselmoottorijunaa. Museolta voi tilata opastuskierroksen sisä- ja ulkonäyttelyalueille.

Rakennus koostuu neljästä osasta, mm. keisarillisesta paviljongista, matkustajasalista sekä aikanaan 216 m pituisena Euroopan pisimmästä katetusta laiturista. Nykyisin se on yksi kaupungin rakastetuimmista selfie-kuvaamispaikoista.