Promenaadilla pysähdy Haapsalun kylpylän perustajan, Carl Abraham Hunniusen (1797-1851), muistomerkin luona.

Lääkärinä työskennellyt Hunnius oli ensimmäinen, joka huomasi paikallisten asukkaiden tavan lieventää terveysongelmia meren mudalla ja alkoi sen jälkeen tieteellisesti tutkimaan mudan ominaisuuksia. Vuonna 1825 perustettiin hänen aloitteesta Haapsaluun ensimmäinen mutahoitola.

Mielenkiintoista tietää: Haapsalua nimitettiin keisarilliseksi kylpyläksi, täällä kävivät perheiden kanssa lomailemassa ja mutakylpyjä ottamassa Venäjän tsaarit Nikolai I, Aleksanteri II, Aleksanteri III ja Nikolai II.

Tule kokeile Haapsalun mutahoitoa Hestia ja Fra Mare Spa hotelleissa!

Taidehistoriallisesti Läänemaan merkittävin kirkko – Ridalan kirkko – on omistettu Maria Magdalenalle, jonka hahmo kirkossa on yksi Viron vanhimmista veistoshahmoista.
Ikivanhalla kirkolla ei ole korkeuksiin kohoavaa kellotornia. Kannattaa ehdottomasti tutustua keskiaikaisiin maalauksiin ja alttariin. Myös riemukaarien ryhmä ja saarnastuoli ovat huomionarvoisia.
Kirkkomaan arvokkaimpia kohteita ovat 1200-luvulta peräisin olevat auringonpyörä- ja elämänpuumotiiveja sisältävät puolisuunnikkaan muotoiset hautamerkit. Hyvin vanhoja ovat myös kaksi massiivista kiviristiä lähellä kirkon pääsisäänkäyntiä.
Mielenkiintoista tietää:
Perimätiedon mukaan kirkkorakennuksen oli rakentanut eräs jättiläisneito itselleen asuintaloksi.

Maailmankuulu venäläinen säveltäjä Pjotr Tšaikovski vietti Haapsalussa lomaa vuonna 1867. Hänen kunniakseen pystytettiin muistopenkki Šokolaadi-promenadille, jossa maestrolla oli tapana ihailla auringonnousua ja joutsenia. Mielenkiintoista tietää: Tšaikovski jatkoi Haapsalussa Vojevoda-oopperan parissa työskentelyä ja kirjoitti pianosarjan Souvenir de Hapsal. Kuultuaan virolaisen kansanlaulun Kallis Mari, hän käytti samaa melodiaa myöhemmin kuuluisassa kuudennessa sinfoniassaan. Laulun alkunuotit on kaiverrettu dolomiitista hakattuun muistopenkkiin. Penkki on varustettu teknisellä laitteistolla, jonka avulla voi kuunnella musiikkia ja tietoa säveltäjästä.

Vormsin Pyhän Olavin kirkon vieressä sijaitseva Vormsin hautausmaa on Viron omaperäisimpiä ja ainutlaatuisimpia. Sen vanhemmassa osassa on runsaasti kalkkikivestä ja hiekkakivestä veistettyjä rengasristejä. Jopa yli 300 rengasristiä ja paljon tavanomaisen muotoisia ristejä on säilynyt.
Mielenkiintoista tietää:
Kirkkomaalla on kaksi muistokiveä. Ne on omistettu vironruotsalaiselle kulttuurihenkilölle Hans Pöhlille sekä ruotsalaiselle lähetyssaarnaajalle Österblomille, joka toi saaren uskonnolliseen elämään perusteellisia muutoksia.
Hautausmaan vanhimmassa säilyneessä hautamerkissä on vuosiluku 1743. Kirkkomaan ulkopuolella on yksi Viron harvoista koko neuvostoajan omalla paikallaan seisoneista vapaudenpatsaista.

Viron apostolinen ortodoksinen Haapsalun Maria-Magdaleenan kirkko sijaitsee Haapsalun Promenadilla. Myös Venäjän tsaari Nikolai I:n perhe oli paikalla vuonna 1852 rakennetun pyhäkön avajaisissa. Nykyisessä muodossaan kirkko on entisöity ja avattu ortodoksisena pyhäkkönä vuodesta 2001 lähtien. Kirkko on avoinna sunnuntaisin klo 9-12, muina aikoina olisi hyvä ilmoittaa toiveesta etukäteen. Kirkon ikkunoissa on lasimaalaustaiteilijan Dolores Hoffmannin suunnittelemat lasimaalaukset. Taiteilija Ilon Wikland asui vuosina 1938-1944 isoäitinsä ja isoisänsä kanssa pappilassa osoitteessa Linda 2.

1200-luvulta peräisin olevan Kullamaan kirkon sisustuksen huomionarvoisia yksityiskohtia ovat saarnastuoli, lyhdyt, urut, alttaritaulu, H. Gösekenin hautakirjoitus sekä riemukaarien ryhmä.

Kirkkomaalla on Viron vanhin rengasristi, johon on hakattu teksti Sitta Kodt Matz. Tarinan mukaan Matz (eli Mats) olisi kerännyt hevosten jätöksiä lannoittaakseen niillä peltoa. Lannoitettu pelto oli antanut hyvän ruissadon ja Matsista oli tullut niin rikas, että hän antoi haudata itsensä kirkkomaalle.

Kirkkomaalla lepää myös Viron ensimmäinen ammattilaissäveltäjä Rudolf Tobias (1873–1918).

Lähistöllä on Kullamaan Rohumägi, lähes 2 000 m²:n kokoinen virolaisten linnanvuori 1000–1100-luvulta. Kullamaalta ovat peräisin myös vanhimmat säilyneet viron kielen tunnusmerkit.

Haapsalun keskustasta parin kilometrin päässä sijaitsevasta Uuemõisan kartanosta on ensimmäinen maininta vuodelta 1539, jolloin se oli piispankartano. 1600-luvulla de la Gardien suvulle kuuluneen kartanon viimeinen omistaja ennen luovutusta oli ruhtinatar Jevgenija Shahhovskaja. Kartanon myöhäisklassistinen kaksikerroksinen päärakennus valmistui vuonna 1833. Rakennus rakennettiin 1920-luvulla uudelleen Karl Burmanin piirustusten mukaisesti. Siihen rakennettiin lisäksi mm. pitkät yksikerroksiset siipirakennukset. Siten muodostui erityisen pitkä rakennus.

Rakennuksessa sijaitsee nykyään Uuemõisan lastentarha ja alakoulu. Kartanon valkoinen sali on hyvä konserttipaikka.

Käsityökauppa Mirimart on ihana kauppa Haapsalun vanhassakaupungissa. Löydät kaupasta jännittäviä tuotteita suoraan virolaisten käsityömestarien työpöydiltä. Kaupassa on tarjolla suuri valikoima paikallisten puutyömestareiden tuotantoa, virolaisia matkamuistoja, keramiikkaa ja lahjoja. Lisäksi löydät kaupasta mukavia neuleita paikallisilta käsityömestareilta ja paljon muuta. Osta itsellesi tai lahjaksi mukava lämmin muistoesine neuleen muodossa, kaunis esine keittiöön tai hauska seurapeli, josta nauttia myöhemmin kotona.
Mirimartin tuotevalikoima on niin suuri, että sieltä löytyy jokaiselle jotakin.

Haapsalun piispanlinna on 1200-luvulla perustettu arkkitehtoninen helmi, joka toimi aina 1600-luvun loppuun asti paikallisten viranomaisten asuntona. Päälinnoituksessa sijaitsevassa museossa on oleellisella sijalla linnoituksen itsensä historia. Esitellään linnoituksen rakennustarinaa, Haapsalun kaupungin syntyä sekä Saare-Läänen hiippakunnan hallitsijoiden ja alueen asukkaiden elämää. Jotta vierailijat ymmärtäisivät tuota aikaa paremmin, he voivat tietenkin kokeilla itse erilaisia mekanismeja. Muureilla kulkevat käytävät kutsuvat vierailijan katselemaan linnoitusta ja maalauksellista Haapsalua aivan uudelta, kaupungin korkeimmalta tasolta.

Haeskan keramiikka on keramiikkapaja Matsalun lahden pohjoisrannalla, jossa asuu ja työskentelee keraamikko Margit Mald.
Yleensä Margitin työt ovat käytännön esineitä arkielämästä, jotka on poltettu korkeassa 1260 asteen lämmössä. Taiteilijan periaatteena on luoda yksinkertaisia teoksia, jotka alkavat elää yhdessä ruoan kanssa luoden positiivisia tunteita. Löytyy myös ainutlaatuista keramiikkaa, joka antaa mahdollisuuden leikitellä materiaalilla, muodolla ja tekniikalla.

Vormsi on saari, jossa vuosisatojen ajan asui ruotsalaisia. Aikaisimmat tunnetut dokumentit kertovat asutuksesta jo 1200-luvulla. Vormsi oli ruotsinkielinen saari, jossa esimerkiksi vuonna 1934 asui 2393 ruotsalaista ja 122 virolaista.
Vormsin maatilamuseo on tyypillinen II maailmansotaa edeltävä Vormsin ruotsalainen maatila kaikella siihen liittyvällä. Maatila on kunnostettu vanhojen kuvien ja kirjallisten lähteiden ja tietysti Vormsilla syntyneiden ja sotaa Ruotsiin paenneiden vormsilaisten muistojen perusteella. Museossa on myynnissä vormsilaista käsityötä, matkamuistoja ja Vormsiin liittyviä kirjoja.

Haapsalun taidekoulun galleriat tarjoavat monipuolisia näyttelyitä sekä koulun oppilailta että muualta tulevilta taiteilijoilta. Näyttelyt vaihtuvat 3-4 viikon välein. Haapsalun taidekoulu hallinnoi kolmea erityyppistä galleriaa: talo-, piha- ja kellarigalleria, joista ensimmäinen on avoinna ympärivuotisesti, toinen huhtikuusta alkaen ja viimeiseen voi tutustua toukokuusta alkaen.