Viron apostolinen ortodoksinen Haapsalun Maria-Magdaleenan kirkko sijaitsee Haapsalun Promenadilla. Myös Venäjän tsaari Nikolai I:n perhe oli paikalla vuonna 1852 rakennetun pyhäkön avajaisissa. Nykyisessä muodossaan kirkko on entisöity ja avattu ortodoksisena pyhäkkönä vuodesta 2001 lähtien. Kirkko on avoinna sunnuntaisin klo 9-12, muina aikoina olisi hyvä ilmoittaa toiveesta etukäteen. Kirkon ikkunoissa on lasimaalaustaiteilijan Dolores Hoffmannin suunnittelemat lasimaalaukset. Taiteilija Ilon Wikland asui vuosina 1938-1944 isoäitinsä ja isoisänsä kanssa pappilassa osoitteessa Linda 2.

1200-luvulta peräisin olevan Kullamaan kirkon sisustuksen huomionarvoisia yksityiskohtia ovat saarnastuoli, lyhdyt, urut, alttaritaulu, H. Gösekenin hautakirjoitus sekä riemukaarien ryhmä.

Kirkkomaalla on Viron vanhin rengasristi, johon on hakattu teksti Sitta Kodt Matz. Tarinan mukaan Matz (eli Mats) olisi kerännyt hevosten jätöksiä lannoittaakseen niillä peltoa. Lannoitettu pelto oli antanut hyvän ruissadon ja Matsista oli tullut niin rikas, että hän antoi haudata itsensä kirkkomaalle.

Kirkkomaalla lepää myös Viron ensimmäinen ammattilaissäveltäjä Rudolf Tobias (1873–1918).

Lähistöllä on Kullamaan Rohumägi, lähes 2 000 m²:n kokoinen virolaisten linnanvuori 1000–1100-luvulta. Kullamaalta ovat peräisin myös vanhimmat säilyneet viron kielen tunnusmerkit.

Haapsalun keskustasta parin kilometrin päässä sijaitsevasta Uuemõisan kartanosta on ensimmäinen maininta vuodelta 1539, jolloin se oli piispankartano. 1600-luvulla de la Gardien suvulle kuuluneen kartanon viimeinen omistaja ennen luovutusta oli ruhtinatar Jevgenija Shahhovskaja. Kartanon myöhäisklassistinen kaksikerroksinen päärakennus valmistui vuonna 1833. Rakennus rakennettiin 1920-luvulla uudelleen Karl Burmanin piirustusten mukaisesti. Siihen rakennettiin lisäksi mm. pitkät yksikerroksiset siipirakennukset. Siten muodostui erityisen pitkä rakennus.

Rakennuksessa sijaitsee nykyään Uuemõisan lastentarha ja alakoulu. Kartanon valkoinen sali on hyvä konserttipaikka.

Ilonin ihmeidenmaa on lapsille ja perheille tarkoitettu teemakeskus, joka perustuu Astrid Lindgrenin kirjojen kuvittajan Ilon Wiklandin piirroksiin.

Syyskuusta huhtikuuhun on avoinna kolmikerroksinen talo, jossa on galleria, elokuva- ja näyttelysali, Karlssonin huone, Ilonin keittiö sekä leikkihuone, jossa järjestetään askartelua ja teemapäiviä.

Toukokuusta elokuuhun on ihmeidenmaan pihalla avoinna myös Mattiaan talo ja Käsityöpaja, jossa voi askarrella kaikkea kivaa. Pihalla voi kokeilla tarkkuusheittoa, puujaloilla kävelyä, kalastamista, esittäviä taiteita ja hiekkalaatikkoleikkejä.

Käsityökauppa Mirimart on ihana kauppa Haapsalun vanhassakaupungissa. Löydät kaupasta jännittäviä tuotteita suoraan virolaisten käsityömestarien työpöydiltä. Kaupassa on tarjolla suuri valikoima paikallisten puutyömestareiden tuotantoa, virolaisia matkamuistoja, keramiikkaa ja lahjoja. Lisäksi löydät kaupasta mukavia neuleita paikallisilta käsityömestareilta ja paljon muuta. Osta itsellesi tai lahjaksi mukava lämmin muistoesine neuleen muodossa, kaunis esine keittiöön tai hauska seurapeli, josta nauttia myöhemmin kotona.
Mirimartin tuotevalikoima on niin suuri, että sieltä löytyy jokaiselle jotakin.

Haapsalun piispanlinna on 1200-luvulla perustettu arkkitehtoninen helmi, joka toimi aina 1600-luvun loppuun asti paikallisten viranomaisten asuntona. Päälinnoituksessa sijaitsevassa museossa on oleellisella sijalla linnoituksen itsensä historia. Esitellään linnoituksen rakennustarinaa, Haapsalun kaupungin syntyä sekä Saare-Läänen hiippakunnan hallitsijoiden ja alueen asukkaiden elämää. Jotta vierailijat ymmärtäisivät tuota aikaa paremmin, he voivat tietenkin kokeilla itse erilaisia mekanismeja. Muureilla kulkevat käytävät kutsuvat vierailijan katselemaan linnoitusta ja maalauksellista Haapsalua aivan uudelta, kaupungin korkeimmalta tasolta.

Haeskan keramiikka on keramiikkapaja Matsalun lahden pohjoisrannalla, jossa asuu ja työskentelee keraamikko Margit Mald.
Yleensä Margitin työt ovat käytännön esineitä arkielämästä, jotka on poltettu korkeassa 1260 asteen lämmössä. Taiteilijan periaatteena on luoda yksinkertaisia teoksia, jotka alkavat elää yhdessä ruoan kanssa luoden positiivisia tunteita. Löytyy myös ainutlaatuista keramiikkaa, joka antaa mahdollisuuden leikitellä materiaalilla, muodolla ja tekniikalla.

Vormsi on saari, jossa vuosisatojen ajan asui ruotsalaisia. Aikaisimmat tunnetut dokumentit kertovat asutuksesta jo 1200-luvulla. Vormsi oli ruotsinkielinen saari, jossa esimerkiksi vuonna 1934 asui 2393 ruotsalaista ja 122 virolaista.
Vormsin maatilamuseo on tyypillinen II maailmansotaa edeltävä Vormsin ruotsalainen maatila kaikella siihen liittyvällä. Maatila on kunnostettu vanhojen kuvien ja kirjallisten lähteiden ja tietysti Vormsilla syntyneiden ja sotaa Ruotsiin paenneiden vormsilaisten muistojen perusteella. Museossa on myynnissä vormsilaista käsityötä, matkamuistoja ja Vormsiin liittyviä kirjoja.

Haapsalun taidekoulun galleriat tarjoavat monipuolisia näyttelyitä sekä koulun oppilailta että muualta tulevilta taiteilijoilta. Näyttelyt vaihtuvat 3-4 viikon välein. Haapsalun taidekoulu hallinnoi kolmea erityyppistä galleriaa: talo-, piha- ja kellarigalleria, joista ensimmäinen on avoinna ympärivuotisesti, toinen huhtikuusta alkaen ja viimeiseen voi tutustua toukokuusta alkaen.

Meren rannan promenadille 1800-luvun lopussa rakennetut Kuursaal ja Kõlakoda-soittolava ovat ainoat rakennukset Virossa, joissa on säilynyt alkuperäiset puiset pitsikoristeet. Kuursaal oli 1900-luvun alkupuoliskolla ja on vielä nykyäänkin yksi Haapsalun kesänviettokulttuurin keskipisteitä. Mielenkiintoista tietää: vuonna 1898 rakennus seisoi alkujaan melkein kokonaan meressä, myöhemmin rakennuksen päädyissä olleet pienet lahdenpoukamat täytettiin ja rantapengerrys sai nykyisen muotonsa. Kuursaal soittolavoineen oli Venäjän keisarihuoneen ja Pietarin yläluokan suosimia paikkoja. Neuvostoaikana Kuursaalia käytettiin varastona.
Kulttuurimuistomerkkien valtiollinen rekisteri.

1300-luvulta peräisin oleva Vormsin kirkko on saaren historian ja kulttuurin tärkein muistomerkki. Se sijaitsee saaren keskuksessa Hullossa. Kirkko seisoi pitkään tyhjillään ruotsalaisten paettua saarelta II maailmansodan lopussa. Kirkko vihittiin uudelleen käyttöön vuoden 1900 olavinpäivänä.
Tutustumisen arvoisia ovat omaperäinen, pohjapiirrokseltaan ruudun muotoinen kirkkosali sekä alttaritilan katon vanhat kattomaalaukset.
Mielenkiintoista tietää:
* Vormsin ensimmäinen kirkko oli puukirkko.
* Vormsin Pyhän Olavin kirkon tuntomerkki on tornin puuttuminen. Kirkonkello riippuu oven yläpuolella korkean katonharjan alla.
* Kirkon portilla on kaksi jykevää mäntyä, joiden alla on sijainnut häpeäpaalu.

Venäjän tsaarin määräyksestä v. 1904 Haapsaluun rakennetulla rautatieasemalla toimiva museo esittelee Viron rautateiden ja viestintäyhteyksien historiaa.

Aseman edessä voi tarkastella vaunuja ja vetureita, mm. Viron vanhinta museoitua höyryveturia ja ainoaa säilynyttä DR1-sarjan dieselmoottorijunaa. Museolta voi tilata opastuskierroksen sisä- ja ulkonäyttelyalueille.

Rakennus koostuu neljästä osasta, mm. keisarillisesta paviljongista, matkustajasalista sekä aikanaan 216 m pituisena Euroopan pisimmästä katetusta laiturista. Nykyisin se on yksi kaupungin rakastetuimmista selfie-kuvaamispaikoista.