1700-luvulta peräisin oleva Nõvan Pyhän Olavin kirkko on rantakappelin tyyppinen kodikas puukirkko, joiden ikkunoissa olevat pergamenttikuvat ensisilmäyksellä tuntuvat aitoina lasimaalauksina. Nõvan kirkko on yksi Viron harvoista säilyneistä puukirkoista ja samalla myös yksi pienimmistä. Se on kooltaan vain 13,6 x 7,1 m.
Tutustu Nõvan kirkkomaalla kävellessäsi lähemmin sikäläisiin rautaristeihin. Paikallisten seppien käsityönä valmistamat ristit ovat kaikki omanlaisiaan. Nõvan kartanonrouva von Ungern-Sternbergin kerrotaan tehneen itse itselleen ristin. Mielenkiintoista tietää: kiinnostavia yksityiskohtia sisustuksessa ovat penkit, jotka on suunniteltu erikseen miehille ja naisille. Kirkon katolla on kukkoviiri. Urut rakensi G. Tekmann.
Maailmankuulun lastenkirjailijan Astrid Lindgrenin kirjojen kuvittajan Ilon Wiklandin lapsuuskaupunki on Haapsalu. 1930-luvulla hän asui isovanhempiensa luona keltaisessa talossa Linda- ja Rüütli-katujen kulmassa. Wikland pakeni vuonna 1944 Ruotsiin. Haapsalun aika toi hänen piirustuksiinsa pikkukaupungin aiheita, Ilonin tuotannosta voi löytää Haapsalun puutalojen, linnanmuurien ja rautatieaseman kuvajaisia.
Kiinnostava tietää: Ilon Wikland lahjoitti lähes 800 alkuperäispiirustusta Haapsalun kaupungille ja niitä on nähtävillä Kooli-kadun galleriassa, jossa sijaitsee myös lasten teemapuisto Iloni Imedemaa. Ilon Wiklandin lapsuudenkoti on nähtävissä vain ulkopuolelta.
Runoilija Ernst Enno (1875-1934) muutti Haapsaluun vuonna 1919, kun hänet valittiin Läänemaan kouluneuvokseksi. Haapsalun kausi ei kuulu runoilijan tuotannon huippukausiin, mutta nimenomaan täällä hän kirjoitti suurimman osan parhaista lastenlauluistaan. Jos osut kävelemään Haapsalun rantaa pitkin, ohitat Ernst Ennon puiston ja patsaan.
Mielenkiintoista tietää: Ernst Ennon hauta löytyy Haapsalun Vanhalta hautausmaalta, jonka aarniopuiden alla on useiden tunnettujen kulttuurihenkilöiden viimeinen lepopaikka. Patsaan tekijänä on Roman Haavamägi, jonka tuotannosta suurimman osan muodostavat kuvanveistokset, mm. patsaat pääasiassa Haapsalussa.
Rootsiturgin luota (Ruotsalaistorilta) alkaa Haapsalun pääkatu Karja (Karjankatu), jonka nimi on peräisin ajalta, jolloin tietä pitkin vietiin kaupunkilaisten eläimiä laitumelle. Rootsiturg oli vielä 1900-luvun alussa tyhjä kenttä, jolla käytiin kalakauppaa. Useat alueen tontit olivat vironruotsalaisten sukujen omistuksessa. 1930-luvulla kentälle tehtiin pieni viheralue, jossa oli julkinen kaivo. Kaivon koristeeksi tilattiin kuvanveistäjä Juhan Raudseppiltä veistos “Poika ja kala” (valmistui 1936).
Hyvä tietää: Suihkukaivon vierellä on nykyäänkin mukava ja romanttinen istuskelupaikka. Kesäisten festivaalien, Augustibluesin ja Valkoisen Daamin päivien aikaan Rootsiturgin kentälle pystytetään ulkoilmaesiintymislava.
Haapsalun merenpuoleisella kävelykadulla Promenadilla on taiteilija Roman Haavamäen tekemä aurinkokello. Kelloon on kuvattu ihmisen elämänkaari alkaen lapsuudesta ja päättyen keppiin nojaavaan vanhukseen. Promenadilla voit ihailla myös saman taiteilijan koristeellisia dolomiittirappusia ja koristepylväitä sekä mereen johtavia koristeportaita Kuursaal-paviljongin molemmin puolin.
Mielenkiintoista tietää: Aurinkokello näyttää paikallista aurinkoaikaa, joka on noin puolitoista tuntia jäljessä kesäajasta. Käy tarkastamassa onko oma kellosi tarkasti ajassa.
Tsaarinaikainen Ristin vesitorni kuuluu Ristin rautatieasemarakennukseen. Rautatieasema perustetiin rautatien kanssa vuonna 1904, asemarakennus valmistui vuotta myöhemmin ja vesitorni rakennettiin ilmeisesti samoihin aikoihin.
Vesitornin tarkoituksena oli höyryvetureiden varustaminen vedellä. Tornin yläosassa oli vesisäiliö, alaosassa vedenlämmitin eli kattila, jolla tornia lämmitettiin veden jäätymisen estämiseksi säiliössä.
Historiallisia kierreportaita pitkin voi mennä vesisäiliölle. Ensimmäisessä kerroksessa voi tutustua aikakauden työvälineisiin ja näyttelyyn, joka kuvaa työtä vesitornissa.
Tule katsomaan Viron erään tärkeimmän säveltäjän, Läänemaalla kasvaneen Cyrillus Kreekin (1889-1962) muistopatsasta. Taiteilija Aime Kuulbuschin luoma teos sijaitsee säveltäjän entisen kotitalon pihalla, Väike viik -lahden rannalla.
Mielenkiintoista tietää: Kreek loi suurimman osan sävellyksistään juuri Haapsalussa. Hänen tiedettiin suhtautuneen kirkkoon torjuvan kylmäkiskoisesti. ”Julkisuudelta piilossa” hän kuitenkin samalla sävelsi hengellistä musiikkia ja teki mm. hengellisten kansansävelmien ja koraalikaanonien sovituksia.
Promenaadilla pysähdy Haapsalun kylpylän perustajan, Carl Abraham Hunniusen (1797-1851), muistomerkin luona.
Lääkärinä työskennellyt Hunnius oli ensimmäinen, joka huomasi paikallisten asukkaiden tavan lieventää terveysongelmia meren mudalla ja alkoi sen jälkeen tieteellisesti tutkimaan mudan ominaisuuksia. Vuonna 1825 perustettiin hänen aloitteesta Haapsaluun ensimmäinen mutahoitola.
Mielenkiintoista tietää: Haapsalua nimitettiin keisarilliseksi kylpyläksi, täällä kävivät perheiden kanssa lomailemassa ja mutakylpyjä ottamassa Venäjän tsaarit Nikolai I, Aleksanteri II, Aleksanteri III ja Nikolai II.
Tule kokeile Haapsalun mutahoitoa Hestia ja Fra Mare Spa hotelleissa!
Taidehistoriallisesti Läänemaan merkittävin kirkko – Ridalan kirkko – on omistettu Maria Magdalenalle, jonka hahmo kirkossa on yksi Viron vanhimmista veistoshahmoista.
Ikivanhalla kirkolla ei ole korkeuksiin kohoavaa kellotornia. Kannattaa ehdottomasti tutustua keskiaikaisiin maalauksiin ja alttariin. Myös riemukaarien ryhmä ja saarnastuoli ovat huomionarvoisia.
Kirkkomaan arvokkaimpia kohteita ovat 1200-luvulta peräisin olevat auringonpyörä- ja elämänpuumotiiveja sisältävät puolisuunnikkaan muotoiset hautamerkit. Hyvin vanhoja ovat myös kaksi massiivista kiviristiä lähellä kirkon pääsisäänkäyntiä.
Mielenkiintoista tietää:
Perimätiedon mukaan kirkkorakennuksen oli rakentanut eräs jättiläisneito itselleen asuintaloksi.
Maailmankuulu venäläinen säveltäjä Pjotr Tšaikovski vietti Haapsalussa lomaa vuonna 1867. Hänen kunniakseen pystytettiin muistopenkki Šokolaadi-promenadille, jossa maestrolla oli tapana ihailla auringonnousua ja joutsenia. Mielenkiintoista tietää: Tšaikovski jatkoi Haapsalussa Vojevoda-oopperan parissa työskentelyä ja kirjoitti pianosarjan Souvenir de Hapsal. Kuultuaan virolaisen kansanlaulun Kallis Mari, hän käytti samaa melodiaa myöhemmin kuuluisassa kuudennessa sinfoniassaan. Laulun alkunuotit on kaiverrettu dolomiitista hakattuun muistopenkkiin. Penkki on varustettu teknisellä laitteistolla, jonka avulla voi kuunnella musiikkia ja tietoa säveltäjästä.
Palokunnan ruiskuvaja on rakennettu 1930-luvulla ja entistetty vuonna 1998. Aikoinaan tässä rakennuksessa vietettiin vilkasta seuraelämää. Noin 265-metrisen graniittisen aallonmurtajan rakensivat paikalliset maanviljelijät viime vuosisadan alussa. Hyvä tietää: Österbyn ja Haapsalun välillä oli säännöllinen veneyhteys vuoteen 1994 asti.
Vormsin Pyhän Olavin kirkon vieressä sijaitseva Vormsin hautausmaa on Viron omaperäisimpiä ja ainutlaatuisimpia. Sen vanhemmassa osassa on runsaasti kalkkikivestä ja hiekkakivestä veistettyjä rengasristejä. Jopa yli 300 rengasristiä ja paljon tavanomaisen muotoisia ristejä on säilynyt.
Mielenkiintoista tietää:
Kirkkomaalla on kaksi muistokiveä. Ne on omistettu vironruotsalaiselle kulttuurihenkilölle Hans Pöhlille sekä ruotsalaiselle lähetyssaarnaajalle Österblomille, joka toi saaren uskonnolliseen elämään perusteellisia muutoksia.
Hautausmaan vanhimmassa säilyneessä hautamerkissä on vuosiluku 1743. Kirkkomaan ulkopuolella on yksi Viron harvoista koko neuvostoajan omalla paikallaan seisoneista vapaudenpatsaista.