Ungrun linna on yksi Viron vaikuttavimmista uusbarokkisista rakennuksista, vaikka se ei koskaan valmistunutkaan kokonaan. Kyseessä on upea rakennus, joka on melkein täydellinen kopio Saksassa sijaitsevasta Merseburgin linnasta. Linnan rakennuksen takana oli surullinen rakkaustarina: Kreivi Ungern-Sternberg rakastui Merseburgin linnanherran tyttäreen, joka oli luvannut viettää koko elämänsä Merseburgin linnassa. Kreivi lupasi rakentaa tarkalleen samanlaisen linnan, johon linnanherran tytär suostui. Linnan rakennustyöt kuitenkin päättyivät, kun kreivin rakastettu yllättäen sairastui ja kuoli.
Kyseessä ovat mystiset rauniot luonnonkauniissa paikassa, upea paikka myös valokuvaukseen!
Unohtumattomalla ja hauskalla juna-ajelulla voi nähdä maalauksellisesta ja romanttisesta merenrantakaupunkista enemmän kuin kävellen ehtisi. Junassa on opas, joka kiinnittää huomion matkan varren nähtävyyksiin. Matkustajat näkevät matkalla Kuursaalin, ihanilla puupitsisillä taloilla reunustettuja merenrannan katuja ja kukin koristeltua pääkadun kahvilaelämää.
Retki kestää 45 minuuttia.
Juna lähtee kesäisin Haapsalun rautatieasemalta
Katso aikataulu tästä: www.salm.ee/Peetrike
1896–1897 valmistunut vanha hautausmaan kappelikirkko vihittiin Pyhän Aleksanteri Nevalaisen kunniaksi. Pietarilaisen arkkitehdin A. Krasovskin suunnitelman mukaan rakennukseen lisättiin moskovalaistyylinen telttakatto, jolla on pieni sipulikupoli, ja eteinen kellotornin kanssa.
Alkuperäinen akateemikko Šaubin piirustuksen mukaan valmistunut ikonostaasi sijaitsee nykyään Kiviõlin ortodoksikirkossa, johon se vietiin kirkon sulkemisen jälkeen 1962.
Hautausmaankirkkoa käytettiin ympäri vuoden hautajaiskirkkona. 1900-luvun puolessavälissä kirkkoon rakennettiin uuni ja kirkkoa alettiin käyttää talvikirkkona. Nykyään rakennusta käyttää Moskovan patriarkaatin Viron ortodoksisen kirkon Haapsalun Pyhän Magdalan Marian seurakunta.
Hestia Hotel Haapsalun edustalla, Väike viik -lahden rannalla Haapsalussa näet Juhan Raudseppin veistoksen Sauvanmurtaja (Kepimurdja). Teos esittää Haapsalussa sairaudestaan parantunutta miestä, joka katkaisee tarpeettomaksi käyneen sauvansa.
Hyvä tietää: vuonna 1992 Sauvanmurtaja-veistos varastettiin ja sahattiin neljäksi kappaleeksi. Varkaat pettyivät havaittuaan veistoksen olevan ontto, mutta silti he myivät sen romuksi. Onneksi kaikki kappaleet löydettiin ja veistos entistettiin.
Haapsalun Pyhän Johanneksen (Jaani kirik), viljamakasiinista rakennettu kaupunkilaiskirkko, joka on mainittu kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1513, on vuodesta 1524 toiminut jatkuvasti luterilaisena kirkkona. Kirkossa on Joachim Winterin vuonna 1630 tekemä kivinen alttariseinä, joka on harvinainen koko Pohjois-Euroopassa. Myös sen keskeinen aihe, Kristusta Getsemanen puutarhassa esittävä kohokuva, on poikkeuksellinen. Alttarin edustalla maassa on ensimmäisen tunnetun papin, Joachim Jacobin (1581–1587) hautakivi. Barokkityylinen puukaiverruksin koristeltu saarnatuoli on vuodelta 1707. Kirkon tornissa soi kaksi kelloa, joista vanhin on vuodelta 1590.
1700-luvulta peräisin oleva Nõvan Pyhän Olavin kirkko on rantakappelin tyyppinen kodikas puukirkko, joiden ikkunoissa olevat pergamenttikuvat ensisilmäyksellä tuntuvat aitoina lasimaalauksina. Nõvan kirkko on yksi Viron harvoista säilyneistä puukirkoista ja samalla myös yksi pienimmistä. Se on kooltaan vain 13,6 x 7,1 m.
Tutustu Nõvan kirkkomaalla kävellessäsi lähemmin sikäläisiin rautaristeihin. Paikallisten seppien käsityönä valmistamat ristit ovat kaikki omanlaisiaan. Nõvan kartanonrouva von Ungern-Sternbergin kerrotaan tehneen itse itselleen ristin. Mielenkiintoista tietää: kiinnostavia yksityiskohtia sisustuksessa ovat penkit, jotka on suunniteltu erikseen miehille ja naisille. Kirkon katolla on kukkoviiri. Urut rakensi G. Tekmann.
Runoilija Ernst Enno (1875-1934) muutti Haapsaluun vuonna 1919, kun hänet valittiin Läänemaan kouluneuvokseksi. Haapsalun kausi ei kuulu runoilijan tuotannon huippukausiin, mutta nimenomaan täällä hän kirjoitti suurimman osan parhaista lastenlauluistaan. Jos osut kävelemään Haapsalun rantaa pitkin, ohitat Ernst Ennon puiston ja patsaan.
Mielenkiintoista tietää: Ernst Ennon hauta löytyy Haapsalun Vanhalta hautausmaalta, jonka aarniopuiden alla on useiden tunnettujen kulttuurihenkilöiden viimeinen lepopaikka. Patsaan tekijänä on Roman Haavamägi, jonka tuotannosta suurimman osan muodostavat kuvanveistokset, mm. patsaat pääasiassa Haapsalussa.
Maailmankuulun lastenkirjailijan Astrid Lindgrenin kirjojen kuvittajan Ilon Wiklandin lapsuuskaupunki on Haapsalu. 1930-luvulla hän asui isovanhempiensa luona keltaisessa talossa Linda- ja Rüütli-katujen kulmassa. Wikland pakeni vuonna 1944 Ruotsiin. Haapsalun aika toi hänen piirustuksiinsa pikkukaupungin aiheita, Ilonin tuotannosta voi löytää Haapsalun puutalojen, linnanmuurien ja rautatieaseman kuvajaisia.
Kiinnostava tietää: Ilon Wikland lahjoitti lähes 800 alkuperäispiirustusta Haapsalun kaupungille ja niitä on nähtävillä Kooli-kadun galleriassa, jossa sijaitsee myös lasten teemapuisto Iloni Imedemaa. Ilon Wiklandin lapsuudenkoti on nähtävissä vain ulkopuolelta.
Rootsiturgin luota (Ruotsalaistorilta) alkaa Haapsalun pääkatu Karja (Karjankatu), jonka nimi on peräisin ajalta, jolloin tietä pitkin vietiin kaupunkilaisten eläimiä laitumelle. Rootsiturg oli vielä 1900-luvun alussa tyhjä kenttä, jolla käytiin kalakauppaa. Useat alueen tontit olivat vironruotsalaisten sukujen omistuksessa. 1930-luvulla kentälle tehtiin pieni viheralue, jossa oli julkinen kaivo. Kaivon koristeeksi tilattiin kuvanveistäjä Juhan Raudseppiltä veistos “Poika ja kala” (valmistui 1936).
Hyvä tietää: Suihkukaivon vierellä on nykyäänkin mukava ja romanttinen istuskelupaikka. Kesäisten festivaalien, Augustibluesin ja Valkoisen Daamin päivien aikaan Rootsiturgin kentälle pystytetään ulkoilmaesiintymislava.
Haapsalun merenpuoleisella kävelykadulla Promenadilla on taiteilija Roman Haavamäen tekemä aurinkokello. Kelloon on kuvattu ihmisen elämänkaari alkaen lapsuudesta ja päättyen keppiin nojaavaan vanhukseen. Promenadilla voit ihailla myös saman taiteilijan koristeellisia dolomiittirappusia ja koristepylväitä sekä mereen johtavia koristeportaita Kuursaal-paviljongin molemmin puolin.
Mielenkiintoista tietää: Aurinkokello näyttää paikallista aurinkoaikaa, joka on noin puolitoista tuntia jäljessä kesäajasta. Käy tarkastamassa onko oma kellosi tarkasti ajassa.
Tsaarinaikainen Ristin vesitorni kuuluu Ristin rautatieasemarakennukseen. Rautatieasema perustetiin rautatien kanssa vuonna 1904, asemarakennus valmistui vuotta myöhemmin ja vesitorni rakennettiin ilmeisesti samoihin aikoihin.
Vesitornin tarkoituksena oli höyryvetureiden varustaminen vedellä. Tornin yläosassa oli vesisäiliö, alaosassa vedenlämmitin eli kattila, jolla tornia lämmitettiin veden jäätymisen estämiseksi säiliössä.
Historiallisia kierreportaita pitkin voi mennä vesisäiliölle. Ensimmäisessä kerroksessa voi tutustua aikakauden työvälineisiin ja näyttelyyn, joka kuvaa työtä vesitornissa.
Tule katsomaan Viron erään tärkeimmän säveltäjän, Läänemaalla kasvaneen Cyrillus Kreekin (1889-1962) muistopatsasta. Taiteilija Aime Kuulbuschin luoma teos sijaitsee säveltäjän entisen kotitalon pihalla, Väike viik -lahden rannalla.
Mielenkiintoista tietää: Kreek loi suurimman osan sävellyksistään juuri Haapsalussa. Hänen tiedettiin suhtautuneen kirkkoon torjuvan kylmäkiskoisesti. ”Julkisuudelta piilossa” hän kuitenkin samalla sävelsi hengellistä musiikkia ja teki mm. hengellisten kansansävelmien ja koraalikaanonien sovituksia.