Yökerho Africa sijaitsee aivan Haapsalun kaupungin keskustassa, paikassa, jossa on eniten liikettä ja ihmisiä. Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on pubi Africa, kellarikerroksessa yökerho Africa. Africa on yksi Viron ensimmäisistä yökerhoista vuodelta 1994. Yökerhon arvokkaan sisustuksen suunnittelussa on käytetty veistäjä Tauno Kangron luomia suuria, eroottisia afrikaans-tyyppisiä ihmisveistoksia.

Mukavien huonekalujen ja mielenkiintoisen valaistusratkaisun yhteistyössä on luotu todella miellyttävä ja eloisa tunnelma. Yökerhon tasokas valaistus ja kunnollinen äänijärjestelmä luovat juhlatunnelmaa ja antavat vauhtia tanssimiseen.

Ristin rautatieasemalta vietiin Siperiaan suurin osa läänemaalaisista, lähes 3 000 ihmistä. Viljar Anskon suunnittelema muistomerkki “Rautatiekiskot muistavat…” on sijoitettu pienelle asemalaiturille, jolle johtavat sen molemmista päädyistä kiviportaat. Laiturin neljästä kulmasta kohoaa ylös neljä rautatiekiskoa, joita yhdistää ennen huippua kiskoista tehty kaksoisristi. Öisin muistomerkkiä valaisee neljä viistosti laiturin sisään asennettua valonheitintä. Kyyditettyjen muistomerkki on lähes 13 metriä korkea. Lähihistorian joukkosortojen lisäksi ratakiskoista tehty risti on myös Ristin rautatiekylän historian symboli.

Lääne-Nigulan kirkko näkyy maantielle Taeblan taajaman läpi ajettaessa. Rakennus entisöitiin vuonna 1816. Torni on peräisin vuodelta 1882. Kirkon torni on 52,2 metriä korkea, ja tornin katto muodostaa siitä 26,7 metriä.
Kirkon ympärillä on vanha hautausmaa, jonka vanhat ristit ja hautalaatat ovat mielenkiintoisia. Kirkon nykyinen sisutus on peräisin 1800-luvulta. Empiretyylisen alttariseinän valmisti mestari Sigismund Pietarista.
Mielenkiintoista tietää:
Alttaritaulut Pyhä ehtoollinen ja Ylösnousemus ovat Leonardo da Vincin samannimisten maalausten kopioita.

Viro tunnetuimpiin kuvataiteilijoihin kuuluvan Epp Maria Kokamägin aloja ovat öljymaalaus, akvarelli, kirjojen kuvitus sekä teatteri- ja elokuvalavasteiden suunnittelu. Ensimmäisen tasavallan aikana kahvilaksi rakennetussa talossa on nykyään kaksikerroksinen taidegalleria, jossa näyttelyt vaihtelevat vuodenajoittain.
Epp Marian maalausten lisäksi näytteillä on Jaak Arron maalauksia ja huonekaluja, Liisu Arron keramiikkaa ja Imbi Lindin maalauksia.

Rannarootsi keskus tarjoaa vieraille turvallisen, viihtyisän ja monipuolisen ostos- ja vapaa-ajanviettoympäristön – ostoselämyksiä varmistavan tavaravalikoiman ja mukavan tapaamispaikan. 
Keskuksen visiona on olla suosituin ostos- ja vapaa-ajanviettokeskus länsimaalaisten keskuudessa.

Osmussaaren luonto ja asutushistoria ovat mielenkiintoisia. Saarta asuttivat vuosisatojen ajan rantaruotsalaiset, toisen maailmansodan jälkeen Osmussaar oli suljettu raja-alue, jossa oli Neuvostoliiton sotilastukikohta.
Saaren pituus on 4,8 km, leveys 1,6 km, korkein kohta 8 metriä. Osmussaaren arvellaan nousseen merestä 3000 vuotta sitten. Maastosta tekevät omaperäisen rantatörmä, breksialohkareet, laajat somerikkovallialueet ja katajikot.
Saaren luoteiskärjen rantatörmällä on raidallinen rautabetonimajakka, joka on rakennettu vuonna 1954 ja jonka huipulle voi mennä vuodesta 2019 alkaen.

Ungrun linna on yksi Viron vaikuttavimmista uusbarokkisista rakennuksista, vaikka se ei koskaan valmistunutkaan kokonaan. Kyseessä on upea rakennus, joka on melkein täydellinen kopio Saksassa sijaitsevasta Merseburgin linnasta. Linnan rakennuksen takana oli surullinen rakkaustarina: Kreivi Ungern-Sternberg rakastui Merseburgin linnanherran tyttäreen, joka oli luvannut viettää koko elämänsä Merseburgin linnassa. Kreivi lupasi rakentaa tarkalleen samanlaisen linnan, johon linnanherran tytär suostui. Linnan rakennustyöt kuitenkin päättyivät, kun kreivin rakastettu yllättäen sairastui ja kuoli.
Kyseessä ovat mystiset rauniot luonnonkauniissa paikassa, upea paikka myös valokuvaukseen!

Unohtumattomalla ja hauskalla juna-ajelulla voi nähdä maalauksellisesta ja romanttisesta merenrantakaupunkista enemmän kuin kävellen ehtisi. Junassa on opas, joka kiinnittää huomion matkan varren nähtävyyksiin. Matkustajat näkevät matkalla Kuursaalin, ihanilla puupitsisillä taloilla reunustettuja merenrannan katuja ja kukin koristeltua pääkadun kahvilaelämää.

Retki kestää 45 minuuttia.
Juna lähtee kesäisin Haapsalun rautatieasemalta
Katso aikataulu tästä: www.salm.ee/Peetrike

1896–1897 valmistunut vanha hautausmaan kappelikirkko vihittiin Pyhän Aleksanteri Nevalaisen kunniaksi. Pietarilaisen arkkitehdin A. Krasovskin suunnitelman mukaan rakennukseen lisättiin moskovalaistyylinen telttakatto, jolla on pieni sipulikupoli, ja eteinen kellotornin kanssa.

Alkuperäinen akateemikko Šaubin piirustuksen mukaan valmistunut ikonostaasi sijaitsee nykyään Kiviõlin ortodoksikirkossa, johon se vietiin kirkon sulkemisen jälkeen 1962.

Hautausmaankirkkoa käytettiin ympäri vuoden hautajaiskirkkona. 1900-luvun puolessavälissä kirkkoon rakennettiin uuni ja kirkkoa alettiin käyttää talvikirkkona. Nykyään rakennusta käyttää Moskovan patriarkaatin Viron ortodoksisen kirkon Haapsalun Pyhän Magdalan Marian seurakunta.

Hestia Hotel Haapsalun edustalla, Väike viik -lahden rannalla Haapsalussa näet Juhan Raudseppin veistoksen Sauvanmurtaja (Kepimurdja). Teos esittää Haapsalussa sairaudestaan parantunutta miestä, joka katkaisee tarpeettomaksi käyneen sauvansa.

Hyvä tietää: vuonna 1992 Sauvanmurtaja-veistos varastettiin ja sahattiin neljäksi kappaleeksi. Varkaat pettyivät havaittuaan veistoksen olevan ontto, mutta silti he myivät sen romuksi. Onneksi kaikki kappaleet löydettiin ja veistos entistettiin.

Haapsalun Pyhän Johanneksen (Jaani kirik), viljamakasiinista rakennettu kaupunkilaiskirkko, joka on mainittu kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1513, on vuodesta 1524 toiminut jatkuvasti luterilaisena kirkkona. Kirkossa on Joachim Winterin vuonna 1630 tekemä kivinen alttariseinä, joka on harvinainen koko Pohjois-Euroopassa. Myös sen keskeinen aihe, Kristusta Getsemanen puutarhassa esittävä kohokuva, on poikkeuksellinen. Alttarin edustalla maassa on ensimmäisen tunnetun papin, Joachim Jacobin (1581–1587) hautakivi. Barokkityylinen puukaiverruksin koristeltu saarnatuoli on vuodelta 1707. Kirkon tornissa soi kaksi kelloa, joista vanhin on vuodelta 1590.

1700-luvulta peräisin oleva Nõvan Pyhän Olavin kirkko on rantakappelin tyyppinen kodikas puukirkko, joiden ikkunoissa olevat pergamenttikuvat ensisilmäyksellä tuntuvat aitoina lasimaalauksina. Nõvan kirkko on yksi Viron harvoista säilyneistä puukirkoista ja samalla myös yksi pienimmistä. Se on kooltaan vain 13,6 x 7,1 m.
Tutustu Nõvan kirkkomaalla kävellessäsi lähemmin sikäläisiin rautaristeihin. Paikallisten seppien käsityönä valmistamat ristit ovat kaikki omanlaisiaan. Nõvan kartanonrouva von Ungern-Sternbergin kerrotaan tehneen itse itselleen ristin. Mielenkiintoista tietää: kiinnostavia yksityiskohtia sisustuksessa ovat penkit, jotka on suunniteltu erikseen miehille ja naisille. Kirkon katolla on kukkoviiri. Urut rakensi G. Tekmann.