Kymmenen syytä matkustaa Läänemaalle

1. Läänemaa on lintuharrastajien paratiisi
Viron länsirannikkoa pitkin kulkee arktisilla alueilla pesivien lintujen muuttoreitti. Läänemaalla sijaitsee kansainvälisesti tunnetuin ja Euroopan suurimpiin kuuluva lintujensuojelualue Matsalun kansallispuisto. Joka kevät ja syksy alueen kautta kulkee satoja tuhansia vesilintuja, joista monet ovat valinneet Matsalun myös pesimäpaikakseen. Varhaiskeväällä Matsalunlahdella levähtää tuhansia pikku-, laulu- ja kyhmyjoutsenia ja rantaniityille kokoontuu ruokailemaan hanhia, useita rantalintulajeja ja valkoposkihanhien jättilaumoja. Se, jolla on malttia ja hyvä kiikari, voi nähdä myös erittäin kauniin ja Virossa harvinaisen punakaulahanhen.

Kuvat:  tuulingu.ee / Sven Olof Ahlgren

2. Pohjois-Läänemaan kauniit rannat ja marjametsät
Pohjois-Läänemaan Nõvassa ja Noarootsissa on kilometreittäin hiekkarantaa, jolle voi leiriytyä mukavasti ja nauttia rauhassa kesästä. Nõvan rannat tunnetaan laulavista hiekoistaan.
Kun kyllästyt loikoilemaan rannalla, voit lähteä retkelle metsään, joka tunnetaan marjojen ja sienien runsaudesta.

Kuvat:   Sven Začek / Hele Otti

3. Osmussaari
Osmussaari (Odensholm) kiinnostaa sekä lintuharrastajia, historian ja luonnon ystäviä että lomailijoita. Saaresta ovat kiinnostuneet myös sukeltajat, koska Osmussaaresta koillisessa sijaitsee Viron suurin ja vanhin Neugrundin meteoriittikraateri, ja sen lisäksi rantavedessä löytyy runsaasti laivanhylkyjä. Pikkuinen saari on rikas sekä rantaruotsin että militäärisen historian puolesta. Saaren geologisten kohteiden, linnuston ja historian arvostamiseen on perustettu Osmussaaren maisemansuojelualue. Saaren pinta-ala on 483 ha, pituus 4,6 ja leveys 1,3 km, rantaviivan pituus on 14 km ja suurin korkeus merenpinnasta 8,2 m.

Kuvat:  osmussaar.ee

4. Vironruotsalaisten jäljillä
Vironruotsalaisia on asunut Luoteis- ja Pohjois-Viron rannikolla ja läntisillä saarilla, esimerkiksi Noarootsissa (Nuckö), Vormsilla (Ormsö) ja Osmussaarella (Odensholm) yli tuhannen vuoden ajan. Vironruotsalaiset olivat eristettyjen alueidensa, etuoikeuksiensa ja kielimuurin vuoksi vuosisatojen ajan melko suljettu yhteisö, jossa kehittyivät omaleimainen kieli ja kulttuuri. Toisen maailmansodan aikana valtaosa vironruotsalaisista joutui hylkäämään kotinsa ja pakenemaan Ruotsiin. Nykyään vironruotsalaista kulttuuria pitävät yllä monet laitokset ja yhdistykset opettamalla kiinnostuneille ruotsia ja esittelemällä entisajan tapoja ja käsityötaitoja.

 

5. Vormsin saari
Viron neljänneksi suurin saari on saanut vironkielisen nimensä ruotsinkielisestä nimestään Ormsö, joka tarkoittaa käärmesaarta. Historiallisesti Vormsi oli ruotsalaisten asuttama, mutta neuvostomiehityksen aikana saari oli rajavyöhykettä ja uteliaat eivät päässeet sinne ilman lupaa. Vormsin tärkein rakennusmuistomerkki on Pyhän Olavin kirkko, jonka viereisellä hautausmaalla on eräs maailman suurimmista säilyneistä kalkki- ja hiekkakivisten aurinkoristien kokonaisuuksista. Vormsin maisemansuojelualue kätkee sisälleen runsaslajista luontoa, luontaisia ja puoliluontaisia maisemia ja yhdyskuntia sekä runsaasti perinnekulttuuria. Vormsin rannikon kansainvälisesti tärkeät lintualueet Hullon- ja Svibynlahti ja Hari kurk ‑salmi rantaniittyineen ja pikkusaarineen ovat brittiläisen Royal Society for the Protection of Birds ‑yhdistyksen tutkimusalueita.

Kuvat: vormsi.ee

6. Keskiaikaiset kirkot
Läänemaan yksilaivaiset kirkot ovat Viron vanhimpia: valtaosa niistä on rakennettu 1200- ja 1300-luvulla. Kirkkojen rakentamiseen on käytetty paikallista kalkkikiveä, ja monessa kirkossa näkyy keskiaikaisten seinämaalausten jälkiä. Ridalan, Karusen ja Hanilan kirkossa ja kirkon pihalla on suunnikkaan muotoisia hautalaattoja, joiden iästä taidehistorian tutkijat ovat vielä erimielisiä.

7. Sotahistoria
Melko suuri osa Läänemaasta oli neuvostovallan aikana rajavyöhykettä, jonne pääsi vain asianmukaisella luvalla. Läänemaalle on rakennettu neuvostoaikana lukuisia sotilastukikohtia, joista valtaosalle ei ole löytynyt uutta käyttötarkoitusta, ja ne ovat siksi hajoamaisillaan. Suurimmat niistä ovat Kiltsin lentokenttä, joka näkyy Haapsalu–Rohuküla-tieltä, ja Piirsalun metsän peitossa oleva ohjustukikohta.

Kuvat: Visit Estonia

8. Monipuolinen luonto 
Pohjois-Läänemaa on tunnettu sen hiekkarannoista ja mäntymetsistä. Rannikosta hieman kauempana ovat soiset alueet ja Etelä-Läänemaalla sijaitsee Matsalun kansallispuisto rantaniityillä, alvareilla, katajistoilla, niityillä ja ruohikoilla. Luontoon voi tutustua useilla retkipoluilla ja näköaloista nauttia näkötorneissa.

Kuvat: Lääne-Nigula vald / Roosta Puhkeküla / Hele Otti

9. Jäätiet
Kunnon talvina jää peittää matalan rannikkomeren, jolloin Haapsalun ympäristössä voi saada ainutlaatuisen kokemuksen, kun ajaa autolla merenjäällä. Haapsalusta Noarootsiin ja Rohukülasta Vormsille kulkevia jääteitä ei ole kuitenkaan tarkoitettu vain seikkailunhaluisille, vaan ne ovat elintärkeitä paikallisille asukkaille. Haapsalun Takalahden yli kulkeva Noarootsin jäätie lyhentää noarootsilaisten matkaa maakunnan keskukseen monella kymmenellä kilometrillä, ja Vormsin jäätie antaa vormsilaisille vapauden lähteä mantereelle lautta-aikataulusta riippumatta.

Kuvat:  Arvo Tarmula / Hele Otti

10. Maukas ruoka 
Kuten kaikki meren rannalla asuvat, Läänemaan väkikin on aina syönyt paljon kalaa, sekä kasvattanut myös vihanneksia ja eläimiä. Paikallisen raaka-aineen käyttö on yhä yleistä Läänemaan kahviloissa ja ravintoloissa, siitä valmistetusta ruoasta voi nauttia sekä Haapsalussa että muualla Läänemaan laadullisissa ruokapaikoissa.

Kuvat: Hapsal Dietrich