Maakunnan keskus Haapsalu sai kaupunkioikeudet vuonna 1279.
Etäisyys Tallinnaan on 101 km, Helsinkiin 184 km, Riikaan 292 km, Pietariin 399 km, Tukholmaan 554 km, Vilnaan 593 km, Moskovaan 966 km ja Brysseliin 2 280 km.
Haapsalu on Viron vanhin kylpyläkaupunki, joka tunnetaan tervehdyttävästä merimudastaan. Kesällä 2010 promenadilla otti kerrallaan mutakylpyä 51 ihmistä, ja siten tehtiin maailmanennätys.
Kaikki 1800-luvun Venäjän keisarit ovat käyneet Haapsalussa. Heidän vanavedessään kesänviettoon saapui myös venäläisen kulttuurin suurhahmoja, kuten Pjotr Tšaikovski ja Nikolai Roerich.
Haapsalu oli liki 300 vuotta (1279–1559) riippumattoman hiippakunnan pääkaupunki, jolla oli suoria yhteyksiä Roomaan ja moniin muihin aikansa Euroopan keskuksiin.
Haapsalun tuomiokirkossa ääni soi 11 sekuntia, minkä ansiosta kirkko on akustiikaltaan ainutlaatuinen konserttipaikka.
Haapsalun historiallisen rautatieaseman 216 metriä pitkä laituri on kokonaan suojattu sateelta katoksella.
Käsityön ihme Haapsalun huivi on niin hieno, että se mahtuu sormuksen läpi.
Ilon Wiklandin piirtämä Ronjan linna Astrid Lindgrenin kirjoissa on Haapsalun piispanlinnan kaltainen.
Läänemaan museossa on maailman vanhin säilynyt Friedrich Schillerin patsas.
Maailman suurin aurinkoristikokonaisuus – yli 300 aurinkoristiä – sijaitsee Vormsin Pyhän Olavin kirkon hautausmaalla.
Nõvan Pyhän Olavin kirkko on pohjamitoiltaan (13,6 × 7,1 m) Viron pienimpiä.
Nõvan rantahiekka laulaa, koska sen päälle astuttaessa hiekkarakeet tuottavat viulunsoittoa muistuttavaa ääntä.
Lääne-Nigulan Pyhän Nikolaoksen kirkon alttaritaulut Pyhä ehtoollinen ja Ylösnousemus ovat Leonardo da Vincin samannimisten maalausten jäljennöksiä.
Neugrundin törmäyskraatteri Osmussaaren lähellä Itämeren pohjassa on Viron suurin (halkaisija 7 km).
Keväisin ja syksyisin Läänemaan rannikolla levähtää miljoonia Euroopan arktisia vesilintuja.
Matsalun kansallispuisto on Viron vanhin kansainvälisesti merkittävä Ramsar-alue.