Haapsalu–Rohuküla–Vormsi

55 KM

Aja Haapsalun kaupungin läpi kohti rautatieasemaa ja Rohukülaa. Käy myös Paralepan rannalla, joka on Viron lämminvetisimpiä uimarantoja.

Rannasta ja puistometsästä tie johtaa Pullapäähän. Tämä maisemaltaan vaihteleva luonnonpuisto oli jo 1800-luvulla tsaariperheen ja muiden kesävieraiden lempipaikka.

Kun jatkat matkaa valtatietä pitkin suoraan Rohukülaan, voit kokea jännittäviä elämyksiä Kiltsin sotilaslentokentällä, jota käytettiin Neuvostoliiton hajoamiseen asti MiG-hävittäjäkoneiden tukikohtana ja tutka-asemana. Lentokoneita varten oli 28 betonihallia, ja kiitoratojen pituus oli lähes kolme kilometriä. Entisellä sotilasalueella tulee kuitenkin olla erittäin varovainen, koska rauniot ovat jo sortumaisillaan.

Tien varrella herättävät huomiota Ungrun linnan rauniot. Nimi juontuu kreivi Ewald von Ungern-Sternbergin nimestä: hän alkoi rakennuttaa linnaa vuonna 1893. Tarinan mukaan kreivi rakastui neitoon, joka lupasi mennä naimisiin hänen kanssaan vain, jos kreivi rakennuttaa hänelle samanlaisen linnan kuin on Saksan Merseburgissa. Avioliitto ei toteutunut koskaan…

Rohuküla, joka rakennettiin ennen ensimmäistä maailmansotaa sotasatamaksi, on nykyään moderni lautta- ja venesatama. Jos sinulla ei ole kiire ja haluat uida tai yöpyä, käy myös rannikolla Topussa, Toorakussa ja Kivikülassa.

Kolmen varttitunnin laivamatkan päässä sijaitsee Vormsi, joka on Viron neljänneksi suurin saari (93 km²). Se on mainittu lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1391. Vormsi (ruotsiksi Ormsö) on luultavasti saanut nimensä Orm (”Käärme”) ‑nimisen islantilaisen viikingin mukaan. Vormsin alkuperäisinä asukkaina olivat vuoteen 1944 asti vironruotsalaiset. Vuonna 1938 saarella oli noin 2 600 asukasta, joista valtaosa muutti pois toisen maailmansodan aikana. Nykyään saaren asukasluku on liki 400.

Vormsi on metsäinen saari, jossa kohtaa usein hirviä ja villisikoja. Lähes 100 kilometriä pitkä rantaviiva on mutkitteleva: pitkät niemet vaihtelevat pitkien lahtien kanssa. Saaren länsiosaa luonnehtivat alvarit ja katajikot, itäosa on matalampi ja soisempi. Perinteisen maatalouden ansiosta on säilynyt rantalaitumia, lehtoniittyjä ja monia uhanalaisia kasvilajeja.

Valtaosa Vormsin teistä on sorapäällysteisiä. Tieverkko on suurin piirtein numero kahdeksan muotoinen: itäkehä ja länsikehä risteävät saaren keskuksessa Hullossa.

Satamassa on kesällä telttailualue ja polkupyörä- ja venevuokraamo. Lähistöltä alkaa myös kolmen kilometrin mittainen Sviby–Rumpo-luontopolku. Satamasta saavut ensin Svibyhyn, joka poikkeaa muista Vormsin kylistä siten, että talojen väliset etäisyydet ovat suuria. Kylä on palanut kahdesti, ja se on siitä syystä jälleenrakennettu entistä paloturvallisemmaksi.

Svibystä kannattaa lähteä ensin itäkehälle, koska sen varrella sijaitsevat kylät ovat säilyneet paremmin ja siellä näkee Vormsille ominaisia lasikuistilla varustettuja taloja. Aja Söderbyn läpi, ja vähän ennen Norrbytä tie kääntyy vuonna 1935 rakennetulle Norrbyn majakalle. Katsellessa yli Voosi kurk ‑nimisen salmen näkee Noarootsin rannikon. Jatka kohti Dibytä ja nientä, jonka maisema on omaleimainen ja jossa kasvaa paljon harvinaisia kämmekkäkasveja. Seuraava kylä, tiestöltään omaperäinen vanha ryhmäkylä Rälby on aikoinaan ollut saaren vaurain kylä. Siellä näet myös yhden Vormsin tuulimyllyistä.

Itä- ja länsikehän risteyskohdassa sijaitsee saaren tärkein nähtävyys: 1300-luvulla rakennettu Vormsin Pyhän Olavin kirkko. Ruotsalaisten paettua toisen maailmansodan aikana kirkko jäi tyhjilleen ja ryöstettiin. Vuonna 1990 se kuitenkin entistettiin ja vihittiin uudelleen. Kirkon pihan viereisellä hautausmaalla on maailman suurin aurinkoristikokonaisuus: säilynyt on yli 300 aurinkoristiä. Kirkon pihalla on kaksi muistokiveä: toinen on omistettu vironruotsalaiselle valtiomiehelle ja kulttuurihenkilölle Hans Pöhlille, toinen Ruotsista vuonna 1873 saapuneelle lähetyssaarnaaja Österblomille, joka sai aikaan perusteellisia muutoksia saaren sivistyselämässä ja hengellisessä elämässä. Kirkon pihan portin vieressä seisoo yksi harvoista Viron vapaudenpatsaista, joka pysyi paikoillaan koko neuvostovallan ajan. Vallanpitäjät eivät osanneet pitää pientä ruotsinkielisellä tekstillä varustettua kiveä vapaussodassa kaatuneiden muistomerkkinä ja jättivät sen rikkomatta.

Kirkolta voit lähteä niin sanotulle länsikehälle. Ajettuasi saaren vanhimpiin kyliin lukeutuvan Kärrslättin läpi saavut Saxbyhyn, jossa sijaitsee Viron vanhin valurautaosista koottu majakka.

Förbyn ja Suuremõisan välisessä metsässä on jääkauden aikainen muodostuma, niin sanottu Hoitbergin koralliriutta. Suuremõisassa sijaitsevat saaren ainoan kartanon rauniot ja vanhan puiston jäännökset. Suuremõisasta kohti Rumpoa ajettaessa tien vasemmalla puolella on Prästvike, joka on toinen Vormsin kahdesta umpeen kasvavasta järvestä.

Saavuttuasi saaren suurimpaan risteykseen voit palata Hulloon tai kääntyä Rumponiemelle. Rumponiemen kärkeen ei pääse autolla, koska alue on kasviston suojelualue ja lintujen pesimä- ja levähdyspaikka. Niemen kärjessä kasvaa isohirvenjäkälää ja muita harvinaisia tundrakasveja. Rumpossa on monta matkailutilaa, jotka tarjoavat yösijaa.

Saaren keskuksessa Hullossa on koulu ja kauppa sekä monta majoitusliikettä. Seuratalolta alkaa metsätie Parunikivelle. Siirtolohkareen saksankielinen kirjoitus viittaa Vormsin viimeiseen paroniin. Rumposta Hulloon ajettaessa tien oikealla puolella on vuonna 1889 rakennetun ortodoksikirkon rauniot. Seurakuntaan kuuluivat puutarhanhoidon edistäjä Jaan (Johann) Spuhl-Rotalia ja säveltäjä Cyrillus Kreekin isä Konstantin. Molempien haudat sijaitsevat Vormsin koulurakennuksen takana entisellä ortodoksisella hautausmaalla.

Aikaisemmin Hullo jaettiin kahtia: paikallisten asukkaiden ja kesävieraiden puoleksi. Kesävieraiden puolella tien varrella on 1930-luvulla rakennettuja täysihoitoloita, joissa viettivät lomaa lähinnä riikinruotsalaiset. Tien vasemmalla puolella on raittiusseuran vuonna 1938 rakennuttama talo, jota on käytetty seuratalona.

Ennen matkalle lähtöä kannattaa pistäytyä osoitteessa Karja 15 sijaitsevassa Haapsalun matkailutiedotuskeskuksessa, josta saa ajankohtaista tietoa saaresta ja lautta-aikatauluista. Parhaan käsityksen Vormsista saa pyöräillen. Autolla matkustavien kannattaa muistaa, että saarella ei ole huoltoasemia. Suosittelemme ottamaan mukaan käteistä rahaa. Varaa aikaa koko päivä tai mieluummin pari päivää.

Säätila

Lämpö:
-

Tarkempi säätila

Varaa majoitus

Kalenteri

Marraskuu 2017
1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11 12
13 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 26
27 28 29 30
European Union Regional Development Fund