Historiaa

Läänemaan historia ulottuu kauas kivikaudelle, jolloin meren vetäytyessä ensimmäiset ihmiset asuttivat vedestä kohonneen maan. Mielenkiintoisia ovat paasiarkkuhaudat Kasekülassa ja tarhakalmistot Kõmsissa ja Poansessa. Myös muinaislinnojen jäännökset Vatlassa, Kullamaassa ja Paliveren Hallimäellä ovat uhkeita.

Oletettavasti 1200-luvulla harvaan asutuille rannikkoalueille ja saarille asettui asumaan ruotsalaisia. Noarootsissa, Osmussaarella ja Vormsilla on säilynyt ruotsinkielisiä paikannimiä, ja sieltä löytyy jälkiä vironruotsalaisten suljetussa yhdyskunnassa kehittyneestä omaleimaisesta kulttuurista. Viron ruotsinkielinen vähemmistö muutti toisen maailmansodan aikana Ruotsiin.

Läänemaan erääksi kukoistuskaudeksi voidaan kutsua keskiaikaa, jolloin maakunnan alue kuului Saarenmaan-Läänemaan hiippakuntaan. Hiippakunnan ensimmäinen keskus sijaitsi Lihulassa, jossa piispanlinnan rauniot ovat edelleen näkyvissä. 1200-luvun jälkipuoliskolla keskus siirrettiin kuitenkin Haapsaluun, josta käsin hallittiin piispanvaltiota liki 300 vuoden ajan. Tuolloin Haapsalusta viestittiin suoraan Rooman ja monen muun eurooppalaisen keskuksen kanssa.

Haapsalun piispanlinna on edelleen Viron suurin säilynyt linnoitus.

Keskiajasta muistuttavat myös Läänemaalle ominaiset yksilaivaiset kalkkikiviset kirkot, joista useimmat on rakennettu 1200- ja 1300-luvulla.

Läänemaalla on myös useita herraskartanoiden aikakaudelta peräisin olevia erityyppisiä kartanorakennuksia: Keskveren tyyppisistä arkaistisista, pikemminkin ison maalaistalon kaltaisista kartanon päärakennuksista Suure-Lähtrun, Vatlan ja Lihulan kaltaisiin upeisiin palatseihin.

Vaikka ensimmäinen kansakoulu perustettiin Läänemaalle jo 1600-luvun puolessavälissä, läänemaalaisten kulttuuri- ja sivistyselämä on jäänyt enemmänkin Viron vauraampien alueiden varjoon. 1800-luvun Läänemaa oli köyhä takapajula, jossa ei syntynyt suurteollisuutta eikä kivinen ja laiha maaperä suosinut maanviljelyäkään. Siitä syystä monet uskonnolliset liikkeet löysivät alueelta otollisen maaperän: perustettiin vapaaseurakuntia ja Viron ensimmäinen baptistiseurakunta. Kansallinen herääminen ja laulu- ja soittoseurojen perustaminen tapahtuivat Läänemaalla kuitenkin muita alueita myöhemmin. Siitä huolimatta Läänemaalta on lähtöisin useita nimekkäitä virolaisia kulttuurihahmoja, esimerkiksi säveltäjät Rudolf Tobias ja Cyrillus Kreek, kuvataiteilija Ants Laikmaa ja monia muita.

1800-luvun Haapsalulle antoivat uutta elinvoimaa sen esiinnousu kylpyläkaupunkina ja 1900-luvun alussa rakennettu rata.

Säätila

Lämpö:
-

Tarkempi säätila

Varaa majoitus

Kalenteri

Marraskuu 2017
1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11 12
13 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 26
27 28 29 30
European Union Regional Development Fund